1. Mainitse kolme konkreettista asiaa, joilla rakentaisit kaikkien kannalta kestävää tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla?
Suomen ulkopolitiikassa on pitkä perinne sille, että voimme olla suurempia tai tasa-arvoisempia muiden kanssa, kunhan säännöt eli kansainvälinen normatiivisuus on voimissaan. Sääntöperäisen maailmanjärjestyksen vahvistaminen on tärkeää, koska elämme regressiivisiä aikoja. Suomella on erityinen haaste ratkaistavaksi yhdessä liittolaistemme kanssa EU:ssa ja NATOssa ja YK:ssa. Globaalit haasteet eli ilmastonmuutos ja luontokato tarvitsevat tukevampaa regiimiä ilmastosopimuksiin. Suomi voi toimia esimerkkinä hiilivedyistä irtautumiselle.
2. Millaista kokemusta teillä on yhteistyöstä ja politiikasta kehittyvien maiden kanssa?
Olen työskennellyt kaksi vuotta HIV/aids-projektissa Intiassa, joten se on tuttu ja kotoinen maa. On tutkittu, että menestyvillä presidenteillä täytyy olla kaksi pääsääntöistä osaamisaluetta. Toinen on käsitys ulkopolitiikan suunnasta, ja toinen on viisaus ulkopolitiikan perinteestä. Minulla on vahva kokemus ulkopoliittisen instituutin johtajana ja globaalin turvallisuuden ohjelmajohtajana eli globaalit asiat ovat tulleet tutuksi kovemmissa muodoissa. Kehittyvät alueet ja maat ovat olleet keskiössä myös valtapolitiikan kysymyksissä.
3. Presidentti on arvojohtaja. Mikä on mielestäsi Suomen ulkopolitiikan tärkein arvo?
Presidentti Mauno Koivistohan totesi aikanaan, että Suomen ulkopolitiikan keskeinen päämäärä on selviytyä. Kysymyshän on eksistentiaalinen, ja viittaa usein geopolitiikkaan ja Venäjään, mutta sitä voi laajentaa eri suuntiin, ympäristöön ja luontoon. Kyllähän me globaalien haasteiden ympärillä painitaan tämän intressin kanssa, että kuinka voimme selviytyä.
4. Ilmastouhat, energiakriisi ja sota pelottavat ihmisiä. Mikä rooli tunteilla on arvojohtajan työssä?
Presidentin rooli kansan tunteiden tulkkina on äärettömän suuri. On hyvin naiivia olettaa, että pelkästään järkisyillä voidaan argumentoida. Asiat perustuvat myös mielikuviin, joihin liittyy tunteita. Ihmisten huoli pitää yrittää aina ankkuroida toimintaan, koska tunteille pitää antaa rakentava purkautumiskanava. Toiminta on kuin hyvää terapiaa, mutta myös valtiotasolla Suomi voi näyttää esimerkkiä, ja ihmiset olla luottavaisemmalla mielellä tässä huoliähkyisessä ajassamme.
5. Kehittyvien maiden merkitys maailmanyhteisössä korostuu yhä enenevissä määrin. Mitä tämä tarkoittaa Suomen ulkopolitiikan kannalta? Tulisiko Suomen ja muiden länsimaiden antaa tilaa kehittyville maille?
Sääntöperäisyydessä on ajatuksena reformoida YK-järjestelmää ja muita kansainvälisen hallinnan instituutioita niin, että ne olisivat inklusiivisempia, mutta tässä ei ole hirveästi päästy eteenpäin. Ollaan siirtymässä yhä enemmän hyvin maskuliiniseen patriarkaattiseen valtiovaltaan, kuten Venäjällä. Sotien paluu ja sen näkeminen suhteellisen hyväksyttävänä muotona on huolestuttavaa. Toivotaan, että Suomi on mukana siinä joukossa maita, jotka pysyvät ankkuroituna tämänkaltaisissa myrskyissä.
6. Miten edistäisit presidenttinä ihmisoikeuksien toteutumista?
Suomalaiset usein asettuvat pienemmän puolelle, mikä juontuu maamme omasta historiasta ja maantieteestä. Meillä on myös hyvin vahva tasa-arvokäsitys, ja Suomessa ollaan sitä mieltä, että ketään ei saa jättää. Olemme hyvin vähän hierarkkinen maa, täällä presidenttiehdokaskin saa käyskennellä kaduilla rauhassa. Ymmärrämme toistemme rauhan tarpeen. Presidentin arvojohtajuus on sitä, että korostetaan keskeisiä arvoja, ylitetään ristiriitoja ja nostetaan esiin yhdistäviä asioita.
7. Ilmastokriisi altistaa ihmisiä yhä useammille kriiseille ja syventää eriarvoisuutta. Tämä taas voi johtaa kasvaviin jännitteisiin, muuttoliikkeisiin, nälänhätään sekä laajempiin humanitaarisiin katastrofeihin. Millaisena näet Suomen presidentin roolin ilmastopolitiikan johtamisessa ja toteuttamisessa osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämistä?
Riippuvuus Venäjästä on haluttu katkaista ja sitä motivoi tavattoman nopea irtautumisen Venäjän öljystä ja kaasusta. Moni suomalainen on nyt sitä mieltä, että puhtaampia energiamuotoja pitää hyödyntää ja Suomen pitää olla innovatiivinen. Tämä nostaa myös meidän absoluuttista näkyvyyttämme maailmalla, mutta bisnesmalli täytyy löytää muusta kuin siitä, että köyhille maille myydään kalliita suomalaisia cleantech-tuotteita.
8. Kansalaisten vapaa ja aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on demokratian edellytys. Miten edistäisitte presidenttinä demokratiaa ja kansalaisten osallistumista?
Kansalaisyhteiskuntaa on kriiseissä aina iso voima; ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä, osallistuvat ja löytävät merkityksellisiä elämän reittejä. Presidenttinä antaisin tuen ja tunnustuksen tälle työlle. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara on toimiva kansalaisyhteiskunta. Demokratia on rauhanprojekti: on vaikea löytää yhtään esimerkkiä historiassa, jossa demokratiat olisivat sotineet keskenään.
9. Hybridivaikuttaminen on valitettavan ajankohtainen teema myös tulevalla presidenttikaudella. Esimerkiksi kehittyvien maiden kansalaisia käytetään parhaillaan hybridivaikuttamisen välineinä maamme rajoilla. Miten presidenttinä tasapainottelisitte ihmisoikeuksien turvaamisen ja turvallisuuden välillä?
Kylmän sodan jälkeen on vakiintunut humanitaarinen maailmanjärjestys eli meitä motivoi interventioihin ihmisten hätä. Venäjä kääntää tätä vähän nyt päälaelleen ja käyttää sitä oman valtapolitiikansa pönkittämiseen. Kun valtiollinen toimija käyttää yksilöitä välineenä, on järkevää sulkea rajanylityspaikkoja, koska ilman sitä aiheutuisi pitkällä tähtäimellä paljon isompi humanitaarinen hätä. Tätä pohditaan kovasti EU:ssa kovasti, mutta se on poliittisesti tavattoman kuuma peruna. Suomelle on tärkeää osallistua kansainväliseen humanitaariseen työhön.
10. Jos sinulla olisi mahdollisuus muuttaa yksi asia maailmassa, mikä se olisi? Miksi?
Siihen satsaaminen, että jokaisella lapsella olisi koulutus sukupuolesta huolimatta. Oma isäni tapasi sanoa: opiskele, se on köyhän paras valuutta. Kun ymmärrät maailmaa, sitä kukaan ei voi ottaa pois. Toivoisin tätä jokaiselle maailman lapselle.
Presidentti ja 10 kysymystä kestävästä tulevaisuudesta -tentissä seuraavaksi Li Andersson 15. joulukuuta klo 14.30
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Fingo.fi