Suomi on täynnä kesäfestareita, joista suurin osa on suunnattu nuorille ja keski-ikäisille. Missä piileksii festivaali, joka tarjoaisi energisoivaa sisältöä ikääntyneille?

Yksi sellainen on ARMAS, jonka ytimessä on ”senior power”, äänen antaminen ikääntyneille. Toinen missio kulkee nimellä ”seinät nurin”: ajatuksena on oman näköinen vanhuus, jossa ei aseteta rajoja olemiselle tai tekemiselle. Kolmas kulmakivi on ”iloa arkeen” eli festivaalin henki on iloinen ja energinen.

”Tapahtuman tavoite on taata ikäihmisten kulttuurioikeudet. Eri puolilla Suomea tapahtuu ympäri vuoden ja kootusti keskitämme ohjelmaa lokakuulle Helsinkiin”, Armaksen tuottaja Raisa Karttunen sanoo.

Lokakuiseen ohjelmaan kuuluvat muun muassa Tanssin talossa pidettävät lavatanssit, joihin kerätään osallistujia Helsingin palvelutaloista.

Esikuvansa ARMAS on hakenut ulkomailta. Irlannissa on järjestetty jo yli 20 vuotta Bealtaine- festivaalia. Muita luovan ikääntymisen -festivaaleja ovat muun muassa Skotlannin Luminate ja Walesin Gwanwyn.

Paitsi festivaali, ARMAS on sateenvarjo-organisaatio, joka yhdistää taidealan toimijoita, taidelaitoksia, vanhustyön järjestöjä sekä kunta-alan toimijoita. Verkoston jäsenet edustavat lähes viittäkymmentä eri toimijaa Setlementtiliitosta Ateneumiin ja kunta-alan toimijoista Suomen valokuvataiteen museoon.

”ARMAS on olemassa siksi, että se tuo esille ikääntyvät ihmiset energisinä ja luovina ihmisinä. Ettei heistä puhuttaisi vain kulueränä”, Karttunen sanoo.