Artikkelikuva
"Minulla oli selässäni 25-kiloinen reppu ja lämpötila 35 astetta. Saimme punkkarit kiinni ja Indra selitti alkeisburmallaan aikeemme samalla kun kasasin valoja. Kuvan ottamista haittasi se, etten hikoilultani nähnyt mitään", Tuomo Manninen kertoo kuvaustilanteesta Myanmarin punkkareiden kanssa.

Mihin ryhmään sinä kuulut?

Tuomo Mannisen valokuvissa poseeraavat niin punkkarit, partiolaiset kuin koirankasvattajatkin ympäri maailmaa. Valokuvanäyttely maailman eri ryhmistä on nähtävillä Suomen valokuvataiteen museossa 12. tammikuuta saakka.

”Kuva punkkareista syntyi vuonna 2017 Myanmarin Yangonissa, kun maassa oli lyhyen aikaa vapauden ikkuna auki. Ostoskeskuksia rakennettiin, nuoret runoilijat haaveilivat ja kirjoittivat uudesta yhteiskunnasta. Näin ryhmän punkkareita puistossa ja sovin heidän kanssaan kuvauksesta seuraavaksi päiväksi. He eivät tulleet.

Parin päivän kuluttua näin toisen porukan kaupungilla. Ongelma oli se, että välissämme oli nelikaistainen tie ja lähin ylityspaikka sadan metrin päässä. Lähdimme juoksemaan, mikä hyväkuntoiselle kaverilleni Indralle ei ollut ongelma. Minulla oli selässäni 25-kiloinen reppu ja lämpötila 35 astetta. Saimme punkkarit kiinni ja Indra selitti alkeisburmallaan aikeemme samalla kun kasasin valoja. Kuvan ottamista haittasi se, etten hikoilultani nähnyt mitään.”

Tuomo Manninen on kuvannut kolmenkymmenen vuoden ajan ihmisryhmiä kymmenissä eri kaupungeissa ympäri maailmaa: punkkareiden lisäksi muun muassa partiolaisia Kathmandussa, dandyja Sowetossa, koirankasvattajia Havannassa.

Nyt nämä kuvat ovat esillä Suomen valokuvataiteen museossa. Samaan aikaan dokumentaarisiin ja rakennettuihin ryhmäkuviin on tarttunut kiehtovaa ajankuvaa
ja maailman muutosta. Näyttely saa pohtimaan, millaisiin ryhmiin kuulumisesta
oma arki koostuu.

Manninen on tunnistanut projektia tehdessään omat etuoikeutensa.

”Nämä valokuvat ovat syntyneet ensisijaisesti ventovieraiden ystävällisyydestä. Prosessia ovat helpottaneet ihonväri, peruskoulujärjestelmä ja kuuluminen maailman onnellisimpaan kansaan”, hän sanoo.

Tuomo Manninen: Me. Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla (Kaapeliaukio 3, Helsinki) 12.1. 2025 asti.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!