Lääkäri, taiteilija, toimittaja, psykologi, opettaja, joogaohjaaja, urheilija, valokuvaaja, kansanedustaja, laborantti, kirjailija, näyttelijä ja graafinen suunnittelija. Nämä ovat kaikki ammatteja, joista moni nuori haaveilee. Mutta mitä nuoren tulisi tehdä, jos nuori ei löydä haaveammattinsa edustajista esikuvia, joihin hän voisi samastua?
Sisarusten Faisa ja Salaado Qasimin on helppo samastua nuoren kokemukseen, jossa omassa haaveammatissa toimivia esikuvia ei ole tarjolla arjessa tai mediassa. Heidän vanhempansa tulivat Somaliasta Suomeen 1990-luvun alussa. Faisa oli tuolloin vauva, ja Salaado syntyi joitain vuosia myöhemmin. Sisarusten lapsuudessa eri ammateissa toimivat ja esiintyvät henkilöt olivat lähes poikkeuksetta valkoisia.
”Ammatillisia esikuvia on nykyään tarjolla hiukan enemmän esimerkiksi mediassa kuin aikanaan omassa lapsuudessani, mutta vieläkään monimuotoisuutta eri ammateissa ei ole esillä riittävästi”, Faisa Qasim kertoo.
Esikuvien puute vaivasi sisaruksia, ja he päättivät tehdä asialle jotain. Syntyi valokuvanäyttely, joka kertoo suomalaisten vaikuttajien uratarinoista.
Monet suomea toisena kielenä puhuvat nuoret eivät ole tietoisia siitä, millaiset asiat ja valinnat vaikuttavat heidän tulevaisuuden urasuunnitelmiinsa.
Helmikuisena iltana sisarukset seisovat lopputuloksen edessä Oodin nuorisotilan parvella. Ulkona on pimeää, mutta tilan seinällä hehkuu kaksikymmentä valokuvaa. Jokaisessa kuvassa on pääosassa henkilö, jolla on määrätietoinen katse. Valokuvien vieressä olevat tekstit kutsuvat näyttelyssä kävijää lukemaan tarinat kuvien takaa.
Tekstit kertovat niin näyttelijän, valokuvaajan, psykologin kuin joogaohjaajan urahaaveista. Nuorisotilassa on paikkoja, joissa lukea, ja pöytiä, joissa puuhastella. Muutama nuori askartelee pöydän äärellä kirjastonhoitajan kanssa, valokuvien vieressä. Näyttely on juuri sellaisessa paikassa kuin Faisa ja Salaado Qasim olivat toivoneet, nuorten keskuudessa.
”Kaikilla on erilainen tapa oppia, mikä on otettava huomioon. Luennointi ei ole aina paras ratkaisu, joten halusimme kertoa näistä uramahdollisuuksista helposti lähestyttävien valokuvien avulla”, Salaado Qasim sanoo.
Näyttely on osa Mentoring for future -hanketta, jossa tehdään yhteistyötä koulujen kanssa. Hankkeen tavoitteena on järjestää kouluissa yhdessä opinto-ohjaajien kanssa esimerkiksi työpajoja ja tarjota nuorille kattava kuva eri uramahdollisuuksista.
Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia lähtökohtia eivätkä kaikki ole samalla viivalla.
Nykyään Vantaan Hakunilassa kasvaneet sisarukset työskentelevät unelma-ammateissaan. Faisa Qasim työskentelee sosiaalialalla, ja Salaado Qasim opiskelee aineenopettajaksi. Vaikka heillä oli nuoruudessa esikuvia vain vähän, heidän äitinsä kannusti aina opiskelemaan.
Mutta millaisia haasteita tai huolia Qasimin sisarukset ovat nuorilta kuulleet kouluissa vieraillessaan ja näyttelyä tehdessään?
”Olemme saanet nuorilta sellaista palautetta, että esimerkiksi opinto-ohjauksessa he eivät saa riittävästi kannustusta omille tulevaisuuden suunnitelmilleen. Opinto-ohjauksessa korostetaan kouluttautumista esimerkiksi sellaisiin ammatteihin, joihin työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin sellaiseen työhön, josta nuori unelmoi”, Salaado Qasim kertoo.
Salaado myös muistaa, miten hänen nuoruudessaan opinto-ohjaajilla oli ennakkoluuloja oppilaista.
”Jotkut opinto-ohjaajat olettivat, että esimerkiksi vilkkaat ja äänekkäät nuoret menevät ammattikouluun eivätkä lukioon”, hän toteaa.
Sisarukset korostavat, että tärkein tavoite on nuoren hakeutuminen sellaiselle alalle, joka häntä itseään kiinnostaa – työllisyystilanteesta riippumatta. Opinto-ohjauksen lisäksi sisarusten mielestä on tärkeää tiedostaa myös lähipiirin odotukset ja mahdolliset ennakkoluulot.
”Aikanaan peruskoulussa ystäväpiirini oli sitä mieltä, että lukio-opiskelu voi olla haastavaa ja siksi kannattaisi hakea ammattikouluun. Kun menin lopulta lukioon, ei siellä opiskelu ollutkaan haastavaa”, Salaado Qasim pohtii.
Samanlaiset lähipiirin odotukset toistuivat myös Salaadon hakeutuessa yliopistoon. Tuolloin ystävä- ja tuttavapiiri korosti jälleen, että yliopisto-opiskelu voi olla haastavaa. Vastoin odotuksia hän hakeutui yliopistoon, eikä opiskelu ollut sen haastavampaa kuin lukiossa.
”Haluamme korostaa tämän valokuvanäyttelyn kautta, että nuoren kannattaa aina itse yrittää ja kokeilla”, Faisa Qasim sanoo.
Maahanmuuttaja on suosittu etuliite mediassa. Tällaiset etuliitteet ylläpitävät toiseuttavia rakenteita ja mielikuvia, ja siksi joidenkin voi olla vaikeaa laajentaa käsitystään siitä, mitä suomalaisuus on.
Faisa Qasimin mukaan hänen lapsuudessaan ei ollut tietoa eri urapoluista tai siitä, millaisia ovia lukio avaa tulevaisuuteen. Nykyään monet suomea toisena kielenä puhuvat nuoret eivät ole tietoisia esimerkiksi siitä, millaiset asiat ja valinnat vaikuttavat heidän tulevaisuuden urasuunnitelmiinsa.
Lukion S2-opiskelijoiden täytyisi saada ylioppilastodistukseensa suomen kielestä vähintään C arvosanaksi, jotta he voisivat päästä opiskelemaan yliopistoon. Suomea äidinkielenään puhuvilla arvosana A, eli ylioppilaskirjoitusten alin arvosana, riittää yliopiston ovien aukeamiseen.
”Suomea toisena kielenä puhuvat voisivat osallistua suomea äidinkielenään puhuvien ylioppilaskokeeseen. He voisivat hyvin mahdollisesti saada kokeesta arvosanan A, joka avaisi heille oven yliopistoon. Ongelmana on, että tästä ei kouluissa tai mediassa puhuta. Tällaisten asioiden takia joitakin ovia saattaa sulkeutua vain sen vuoksi, että nuoren äidinkieli ei ole suomi”, Salaado Qasim pohtii.
Faisa Qasim korostaa, että koulun lisäksi varsinkin medialla on suuri vaikutus siihen, millaisia mielikuvia se luo esimerkiksi maahanmuuttajista.
”On olennaista, että mediassa henkilöt itse kertoisivat oman tarinansa. Jos joku muu kertoo tarinan heidän puolestaan, voi olla mahdollista, että tällöin stereotypioita vain vahvistetaan – myös tiedostamatta”, Faisa Qasim kertoo.
Menestystarinoiden lisäksi tarvitaan realistisia tarinoita. Myös kieli vaikuttaa todellisuuteen, ja media viljelee tiettyjä sanoja ja käsitteitä. Maahanmuuttaja on suosittu etuliite mediassa, ja usein se liitetään henkilöihin, joilla on monikulttuurinen tausta. Tällaiset etuliitteet ylläpitävät toiseuttavia rakenteita ja mielikuvia, ja siksi joidenkin voi olla vaikeaa laajentaa käsitystään siitä, mitä suomalaisuus on.
”Onko maahanmuuttaja aina tarpeellinen etuliite?” Salaado Qasim kysyy.
Sisarukset korostavat, että kouluissa on resurssipulaa. Nuoret tarvitsisivat paljon yksilöllistä ohjausta. Tulevaisuuden suunnitelmana Faisa ja Salaado Qasimilla on, että he tekevät kirjan, jossa myös vanhempia ohjataan kannustamaan ja tukemaan nuorten urapolkuja. Kirjan ote on pedagoginen, ja tavoitteena on avata dialogia vanhempien ja nuoren välillä.
Tulevat kirjailijat kehottavat nuorten opinto-ohjaajia ja opettajia tiedostamaan sekä stereotypiat että monimuotoisen ja positiivisen representaation merkityksen. Kannustaminen on nuorten kanssa työskentelevien tärkein tehtävä.
”On tärkeää ymmärtää, että kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia lähtökohtia eivätkä kaikki ole samalla viivalla”, Salaado Qasim muistuttaa.
Myös näyttelyyn haastateltu joogaohjaaja Wambui Njuguna-Räisänen sanoo nuorelle itselleen: ”Älä kuuntele sitä, mikä yhteiskunnan mielestä on arvokasta. Kuuntele sitä pientä ääntä, joka pyytää sinua rakastamaan itseäsi.”
Suuria unelmia – tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa -valokuvanäyttely esillä Helsingissä, keskustakirjasto Oodissa 18.2-28.2.2022 ja Vantaalla, Hakunilan kirjastossa 1.3-15.3.2022.
