Kansainvälinen, YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokous alkoi sunnuntaina 6.11.2022 Egyptin Sharm-El-Sheikissä. Vuosittaiseen ilmastokokoukseen kokoontuvat lähes kaikki maailman valtiot neuvottelemaan ilmastokriisin ratkaisuista. Suomi neuvottelee osana EU-delegaatiota.

Tämän vuoden kokouksen ilmapiiriä leimaa hyvin jännitteinen asetelma.

Jännitteitä luovat osaltaan maailmanpoliittinen tilanne ja etenkin Ukrainan sodan, enerigiakriisin sekä laukkaavan inflaation vaikutukset. Tänä vuonna puhututtavat myös vauraiden teollisuusmaiden petetyt ilmastorahoituslupaukset.

Teollisuusmaat ovat sitoutuneet rahoittamaan kehittyvien maiden ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, ilmastonmuuksen torjuntaa ja siihen sopeutumista, mutta harvat valtiot ovat toteuttaneet lupauksensa täysimittaisesti. Tämä hiertää etenkin kehittyviä maita ja saarivaltioita, jotka usein myös kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista teollisuusmaita enemmän.

”Lupausten pettäminen syö ilmastopolitiikan uskottavuutta”, sanoo kokousta paikan päältä seuraava Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.

Pakistanin ja Nigerian tulvat ovat nostaneet globaalin ilmasto-oikeudenmukaisuuden tapetille.

Tämän vuoden kokousta leimaa myös kysymys ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotka asiantuntijoiden arvioiden mukaan voimistuvat eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi viimeaikaiset säiden ääri-ilmiöt, kuten Pakistanin ja Nigerian tulvat, ovat nostaneet globaalin ilmasto-oikeudenmukaisuuden tapetille.

Alkupuheenvuoroissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen sai erityistä painoarvoa. Tämä on tärkeimpiä kysymyksiä esimerkiksi Afrikan maille, jotka taistelevat ilmastonmuutoksen eturintamassa.

Sopeutumisen lisäksi tänä vuonna tullaan käymään kiivasta keskustelua vahingoista. Kehittyvät maat vaativat uuden rahoitusmekanismin perustamista ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korvaamiseksi.

Vaatimuksen perusteluna on, että teollisuusmaat, jotka ovat historiallisesti ilmastonmuutoksen aiheuttaneet – ja rakentaneet nykyisen vaurautensa fossiilienergian varaan – vastedes korvaisivat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat vahingot eniten kärsiville maille.

”Ilmastokriisi ja sen aiheuttamat menetykset ja vahingot vaikuttavat miljoonien ihmisten oikeuksien toteutumiseen”, sanoi Climate Action Network International -järjestön toiminnanjohtaja Tasneem Essop totesi alkupuheenvuorossaan.

Ihmiskunta on valtatiellä ilmastohelvettiin.

Kokous avattiin sunnuntaina ja avausistunnossa hyväksyttiin kokouksen agenda. Vahinkojen korvausta ajavat osapuolet saivat heti yhden erävoiton, kun kiistelty agendakohta menetysten ja vahinkojen rahoituksesta hyväksyttiin agendalle.

Ennen kokousta oltiin spekuloitu paljon sillä, hyväksyvätkö agendakohtaa aiemmin vastustaneet EU ja Yhdysvallat menetysten ja vahinkojen rahoituksen osaksi neuvotteluja.

”Tämä on historiallinen tilanne, sillä asia ei ole koskaan aiemmin saanut tällaista tilaa neuvotteluissa”, sanoo Runeberg.

Tämä kertoo kuitenkin vasta siitä, että asiasta päästään vihdoin neuvottelemaan – se ei vielä kerro mitään näiden neuvottelujen lopputulemasta. Asian poliittisesta arkaluontoisuudesta kertoo hyvin se, että agendakohta sisältää jo nyt usean alaviitteen ja varauksen.

”Meillä on uskottavuusongelma”, sanoi Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore korkean tason osuuden puheenvuorossaan maanantaina 7.11.

Tällä Gore viittaa tällä siihen, että ilmastokokouksista ja -sopimuksista huolimatta päästöt nousevat edelleen.

Toimilla on kuitenkin kiire, kuten YK:n pääsihteeri António Guterres asian muotoili kokouksen avauspuheenvuorossaan.

”Ihmiskunta on valtatiellä ilmastohelvettiin ja jalkamme on kaasupolkimella.”