Artikkelikuva
Kasper Kivistö ei koe kaikissa tilanteissa turvalliseksi kertoa, että on trans. ”Raju trans- ja homofobia on uhannut turvallisuuttani.”

Translapsuuden 80-90 -luvun vaihteessa elänyt Kasper Kivistö: ”Kaikilla on oikeus kehoonsa”

Yksilön tulisi voida itse määrittää, mikä hänen elämässään tuo hyvinvointia ja turvallisuutta. Transihmisten kehot ja henkilökohtaiset paperit ovat nyt muiden ihmisten käsissä, sanoo Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö.

1. Mitä tarkoittaa transihminen?
Transihminen on kattotermi kaikille niille ihmisille, jotka eivät ole sitä sukupuolta, mikä syntymähetkellä on määritelty. Transihmisellä voidaan kattaa kaikki muut sukupuolet paitsi intersukupuoliset, jolla tarkoitetaan sukupuolen kehollisia variaatioita.

2. Millainen on suomalaisen sateenkarinuoren asema tällä hetkellä? Onko tapahtunut muutoksia?
Olen elänyt translapsuuttani 1980–90-luvun vaihteessa ja siihen aikaan asiasta ei tiedetty. Ei ollut edes sanoja asialle. Nykyään paras osa työtäni on nähdä, miten paljon vanhemmat haluavat olla lastensa tukena ja pyytävät neuvoja Trasekilta. Kasvuympäristö on hyvin erilainen – parhaimmillaan häpeästä ja pelosta irti kasvamista. Sitä toivoisin jokaisen lapsen oikeudeksi.

3. Toteutuvatko transihmisten oikeudet Suomessa?
Eivät kokonaisuudessaan. Meillä on vuosien viive sukupuolen juridisen vahvistuksen saamiseksi. Ilman lääkärin suostumusta ei voi vaihtaa henkilötunnusta ja sukupuolimerkintää. Suomessa prosessin aloittamisesta menee vuosia ennen kuin saa paperinsa. Se rajoittaa elämää. Työ- ja opiskeluhaut voivat joutua katkolle, jos paperit väittävät väärää sukupuolta kuin mitä ihminen arjessaan elää.

4. Miksi nykyinen Suomen translaki on ongelmallinen?
Suomessa on yhä vallalla hedelmättömyysvaatimus, jolla vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä tavalla tai toisella – jopa steriloinnilla – ennen kuin voi saada juridisen sukupuolen vahvistamisen. Tästä Suomi on saanut kansainvälisesti useita huomautuksia.

5. Millaista lainsäädännöllistä muutosta tarvitaan transoikeuksien edistämiseksi?
Eniten huomiota saa juuri hedelmättömyysvaatimuksen poistaminen. Arjessa ykkösasiana olisi ylipäätään juridisen sukupuolen itsemääräämisoikeus, johon oikeus olisi myös alaikäisillä. Jos nuori elää jo arjessaan oman sukupuolensa mukaisesti, mutta henkilöpaperit ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa, altistaa se nuoren syrjinnälle ja vie pois oikeuden yksityisyyteen. Kaikkia dokumentteja, kuten koulu- ja työtodistuksia ei välttämättä jälkikäteen saa muutettua uudelle henkilötunnukselle. Tämä johtaa siihen, että transnuoria työnnetään systemaattisesti heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

Yksilön tulisi voida itse määrittää, mikä hänen elämässään tuo hyvinvointia ja turvallisuutta.

6. Mitä translain kokonaisuudistus muuttaisi?
Tulevassa translaissa irrotetaan medikaalinen ja juridinen puoli. Sukupuolen korjaamisen hoitopolku on yhä lääkäreiden vallassa ja se käydään yksilökohtaisesti. Se mitä ihminen omilla juridisilla papereillaan tekee, on tulevaisuudessa kunkin yksilön itsensä päätettävissä ilman lääkärintodistuksia. Laki on jättämässä alaikäiset ulkopuolelle ja se on iso ongelma.

7. Onko transihmisillä oikeutta vanhemmuuteen?
Kyllä, jokaisella ihmisellä on samat ihmisoikeudet, mutta joissain maissa estetään niiden toteutuminen. Hedelmättömyysvaatimus on ongelma erityisesti nuorille transihmisille. Tilanne on hyvin akuutti, että pääsee kouluihin, työn ja elämän alkuun. On ihmiselle sietämätön tilanne elää väärillä papereilla. Iloitsemme, että viime vuosina sukusolujen säilyttäminen on tullut mahdolliseksi kunnallisella puolella.

8. Toteutuuko transihmisten itsemääräämisoikeus Suomessa?
Tällä hetkellä ei, et voi esimerkiksi vaikuttaa itse korjausprosessin aikatauluun. On myös huolestuttavaa, että pelko kielteisestä päätöksestä voi aiheuttaa sen, että yksilö saattaa kokea painetta ottaa vastaan kehoa muokkaavia hoitoja, joita ei oikeasti haluaisi. Vaikka suuri osa transihmisistä haluaa lääketieteellisiä hoitoja, eivät kaikki kuitenkaan koe niitä itselleen sopiviksi. Yksilön tulisi voida itse määrittää, mikä hänen elämässään tuo hyvinvointia ja turvallisuutta. Transihmisten kehot ja henkilöpaperit ovat nyt täysin muiden ihmisten käsissä.

9. Miten transoikeudet toteutuvat Euroopassa?
Maltaa pidetään transoikeuksissa itsemääräämisoikeuden edelläkävijänä, mutta siellä aborttioikeus on nollassa. Ruotsi on uudistanut translakiaan pala kerrallaan ja siellä on alettu maksaa korvauksia niille, jotka on vaadittu steriloitavaksi ilman omaa tahtoa. Norja potkaisi kerralla translain kuntoon: juridinen vahvistaminen on mahdollista myös alaikäisille. Ja sitten on maita, kuten Unkari ja Puola, joissa on otettu takapakkia.

10. Miten avoimesti transihminen voi olla oma itsensä nyky-Suomessa?
On paljon tilanteita, joissa en koe turvalliseksi sanoa, että olen trans. Työelämässä pomot ja työkaverit tietävät asian, ja se on tunnustettu supervoimakseni. Arjessa huomaan pelkääväni tilanteissa, joissa en ole valmistautunut mahdolliseen syrjimiseen. Olen ollut työelämässä vaaratilanteissa: raju trans- ja homofobia uhkasi fyysistä ja varsinkin psyykkistä turvallisuuttani. Vakiintuneessa työ- ja ystäväporukassa pystyn elämään tasapainoista ja vapautunutta elämää.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!