Artikkelikuva
Tax the Rich, luki vasemmistopoliitikko Alexandria Ocasio-Cortezin mekon selkämyksessä. Kantaaottava mekko nähtiin yhdessä Yhdysvaltain merkittävimmistä seurapiiritapahtumista, The Met Galassa.

Mekosta tuli someaktivismin näyttämö

Muoti ja aktivismi ovat kulkeneet pitkään käsi kädessä, kirjoittaa tohtorikoulutettava Emmi Holm Antroblogin uutiskommentissa. Nyt somejulkaisuiksi sopivat lausahdukset ovat siirtyneet kankaan pintaan.

Muodin Oscareiksikin kutsuttu The Met Gala järjestettiin koronatauon jälkeen New Yorkissa. Tänä vuonna keskustelua herätti aktivismin rooli punaisella matolla. Metropolitan-taidemuseon hyväntekeväisyysgaala on Yhdysvalloissa vuoden tärkeimpiä seurapiiritapahtumia, jonka osallistumismaksu lähtee 35000:sta dollarista. Pääosassa ovat avantgardistiset asut, jotka mukailevat vuosittain vaihtuvaa teemaa. Tänä vuonna ”In America: A Lexicon of Fashion” kutsui vieraansa tulkitsemaan yhdysvaltalaista muotia.

Aktivismi muuttuu yksilökeskeisemmäksi ja linkittyy yhä enemmän sosiaalisen median kanssa. On luonnollista, että myös vaatteet mukautuvat aktivismin nykyaikaan.

Isoin reaktio syntyi Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsenen Alexandria Ocasio-Cortezin valkoisesta mekosta, jonka selkäpuolta koristi punaisella kirjoitettu “Tax the Rich”. Vaikka mekko oli lainattu suunnittelija Aurora Jamesilta ja kutsu ilmainen, moni paheksui vasemmistopoliitikon läsnäoloa eliitin keskuudessa. Ocasio-Cortezin asun viesti näyttäytyi kriitikoille laiskana aktivismina erityisesti, kun tapahtuman ulkopuolella järjestetty rauhanomainen mielenosoitus joutui samanaikaisesti poliisin voiman kohteeksi. 

Muoti ja aktivismi ovat kulkeneet pitkään käsi kädessä. Aktivismin muuttuessa yksilökeskeisemmäksi ja linkittyessä yhä enemmän sosiaalisen median kanssa, on luonnollista, että myös vaatteet mukautuvat aktivismin nykyaikaan. Somejulkaisuiksi sopivat tiivistetyt lausahdukset ovat siirtyneet meemimäisesti kankaan pintaan, josta ne jatkavat kiertokulkuaan takaisin digitaaliseen kuvavirtaan. 

Antropologi Terence Turner kirjoittaa sosiaalisesta ihosta: kehon pinnasta, joka toimii sosiaalisen minän ja yhteiskunnan välisenä näyttämönä. Ihmiset ovat kautta aikojen viestittäneet kaunistautumisrituaalien ja vaatetuksen avulla sosiaalisesta identiteetistään. Kapitalistisessa yhteiskunnassa kuluttamisen luvataan tuovan hyvää oloa ja vapautta toteuttaa itseään, vaikka tosiasiassa yhteiskunta asettaa tiukat raamit soveliaalle pukeutumiselle ja hyväksyttävälle ulkonäölle. Ocasio-Cortezin rikkaiden verottamiseen kehottava mekko saattaa viestillään rikkoa elitistisen gaalan status quon, mutta tekee sen illan sosiaalisia normeja kunnioittaen.

Antropologi Susanne Küchler ehdottaa, että modernit tekstiilimateriaalit ja -innovaatiot eivät pelkästään edusta käyttäjäänsä vaan myös toimivat henkilökohtaisten ominaisuuksien jatkeena. Näin ajateltuna Ocasio-Cortezin mekko toimi materiaalisena jatkeena hänen ideologisille päämäärilleen. Mekon meemiytyessä sanoma saa uuden digitaalisen elämän.  

Mekko toimi yksilöllisen someaktivismin näyttämönä, jossa ideologiset viestit seilaavat meemimäisesti reaalimaailman ja somen välillä.

Vaatimukset vastuullisuudesta ovat saavuttaneet myös punaisen maton: julkisuuden henkilöiden odotetaan toimivan kunnioittavasti ympäristöä ja kanssaeläjiä kohtaan. Muodissa vastuullisuus on usein silmämääräisesti vaikeasti tunnistettavaa, sillä se perustuu vaatteen tuotanto-olosuhteisiin, elinkaareen ja raaka-aineisiin. Kankaaseen maalattu iskulause voi toimia keinona viestiä sekä vaatteen että kantajansa vastuullisuudesta.

Ocasio-Cortez on myöhemmin vastannut kritiikkiin muistuttaen, että hänen kehoaan on aina kritisoitu, ja että hän odottikin osallistumisensa aiheuttavan polemiikkia, Sanaakaan sanomatta hänen peräänkuuluttamansa viesti sai palstatilaa sekä valtamedioissa että somessa. Ocasio-Cortez voidaan nähdä toimineen yleisön odotusten mukaisesti, sillä asuvalinnallaan hän todensi omaa maailmankuvaansa. Mekko toimi yksilöllisen someaktivismin näyttämönä, jossa ideologiset viestit seilaavat meemimäisesti reaalimaailman ja somen välillä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!