Vilkaisepa paitasi kauluksessa olevaa lappua. Lukeeko siellä kenties ”Made in China”? Ei mikään yllätys. Kiinan vaateviennin arvo on yli kolmannes koko maailman viennistä.

Kiinan ylivoimainen ykköstila selittyy tietysti maan valtavalla koolla. Jos sen sijaan tarkastellaan vaateviennin osuutta maiden bruttokansantuotteesta, Bangladesh ja Vietnam jättävät Kiinan kauas taakseen, sillä vaatevienti vastaa lähes kymmentä prosenttia niiden BKT:stä.

Euroopan perinteinen muotimahti Italia yltää listauksen neljännelle sijalle ja Saksakin kiilaa viidenneksi Intian edelle. Niiden osuutta kasvattaa yleistynyt tapa teettää suurin osa työstä ulkomailla mutta viimeistellä valmistus Euroopassa. ”Finished in Italy” -merkintä antaa kuluttajalle käsityksen korkeasta laadusta, vaikka suurin osa valmistusprosessia olisikin tapahtunut halvan työvoiman maissa.

Vaatteiden valmistus on siirtynyt 1900-luvun lopulta lähtien suurelta osin Aasian maihin halpojen tuotantokustannusten perässä. Tavallisesta vaatekaupasta alkaa olla vaikeaa löytää muualla kuin Kiinassa, Bangladeshissa, Vietnamissa tai Intiassa valmistettuja vaatteita.

Ala on tarjonnut monille elannon; yksin Kiinassa vaatetehtaat työllistävät yli kymmenen miljoonaa henkeä. Asian kääntöpuolena työolosuhteet Aasian maiden hikipajoissa ovat surkeat ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Vapaasta järjestäytymisestä ei ole tietoakaan.

Kiinassa vaatteita tehdään jopa pakkotyönä. Viime vuonna tuli ilmi, että lukuisten länsimaisten muotifirmojen vaatteissa käytetty puuvilla oli peräisin Kiinan Xinjiangista. Xinjiangin uiguurivähemmistö on viime vuosina joutunut erittäin ankarien sortotoimien kohteeksi, ja tiettävästi uiguureja on pakotettu työskentelemään vaatetehtaissa orjuutta muistuttavissa olosuhteissa.

Vaatteiden valmistus voi olla myös tuhoisaa terveydelle. Vaatetehtaiden työntekijät altistuvat voimakkaille kemikaaleille tai hengittävät keuhkoille tuhoisaa kivipölyä farkkujen hiekkapuhalluksen yhteydessä.

Pahimmillaan työ tappaa. Vuonna 2013 Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa romahti kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus, jossa sijaitsi useita vaatetehtaita. Romahduksessa kuoli 1 134 ihmistä. Vuotta aiemmin Pakistanissa kuoli yli 300 ihmistä kahdessa erillisessä vaate- ja kenkätehtaan tulipalossa.

Suomessakin oli vielä pari sukupolvea sitten mittava tekstiiliteollisuus, joka työllisti 1950-luvulla yli 40 000 henkeä. Talouden globalisaatio teki kuitenkin temppunsa. Nykyään Suomen vaatevienti on arvoltaan samaa luokkaa Bosnian ja Latvian kanssa.

Maailman suurimmat vaatteiden viejämaat*