Typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä on ehkä aliarvioitu

Kolme neljännestä maailman typpilannoitteista käytetään karjan rehun tuotantoon.

(IPS) — Tuore tutkimus väittää, että typpilannoitteiden ilmastovaikutukset ovat aiemmin arvioitua paljon pahempia. Tutkijoiden mukaan typpilannoitteiden tuotanto- ja toimitusketju tuottaa yli kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin koko kaupallinen lentoliikenne.

Kolme Greenpeacen, Maatalous- ja kauppapolitiikan instituutin (IATP) sekä pienviljelijöitä tukevan Grain-kansalaisjärjestön kanssa työskentelevää tutkijaa on tehnyt ensimmäisen kattavan typpilannoitepäästöjen elinkaarianalyysin. Tutkimus ei ole vielä läpikäynyt vertaisarviointia, mutta tuloksia voinee pitää suuntaa antavina.

Uuden arvion mukaan typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 20 prosenttia korkeampia kuin YK:n käyttämässä laskelmassa. Kuten arvata saattaa, suurimpia päästäjiä ovat suurimmat maataloustuottajat: Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat päästäjät ovat Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Argentiina, Australia, Uusi-Seelanti ja Eurooppa.

Kaikkinensa ruokajärjestelmät tuottavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotannon suorat päästöt vastaavat noin kolmannesta tästä, ja pääasiallinen lähde on karjatalous.

Noin kymmenen prosenttia suorista päästöistä tulee viljapelloille levitellyistä synteettisistä typpilannoitteista. Kasvit imevät niistä vain osan, osa kaasuuntuu levitettäessä, osa vuotaa maahan ja osan mullan mikro-organismit muuttavat typpioksidiksi. Ilmaan vapautuu ja kertyy typpioksidia, joka on 265 kertaa hiilidioksidia väkevämpi kasvihuonekaasu.

Tutkijat esittävät kolme suositusta, joita noudattamalla typpilannoitteiden kasvihuonekaasupäästöjä voisi pienentää.

Ensinnäkin tulisi soveltaa sellaista maanviljelymallia, joka ei ole riippuvainen keinolannoitteista. Toiseksi tulisi uudelleen integroida karjatalous viljelyyn, jotta suurempi osa lannan ravinteista palautuisi suoraan maahan. Kolmanneksi pitäisi rajoittaa teollisen karjatalouden ja kulutuksen kasvua: kolme neljännestä maailman typpilannoitteista käytetään karjan rehun tuotantoon.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!