”Suomalaisessa terveydenhuollossa on maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, jotka ovat alipalveltuja”, Mohamed Yahya, 31, sanoo.

Yahya on Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistunut lääkäri, väitöskirjatutkija ja yksi kolmesta perustajajäsenestä Medipulssi-nimisessä terveydenhoitoalan yrityksessä. Se välittää lääkäreitä sairaaloihin ympäri Suomea ja vastaa yhdessä toisen yrityksen kanssa Pohjois-Kymen sairaalaan päivystyksestä.

Marraskuun alussa Medipulssi kasvoi Helsingin Malmin kaupunginosaan perustetulla lääkäriasemalla, joka palvelee työterveys- ja yksityisasiakkaita kaikenlaisten vaivojen hoidossa.

Yahyan mukaan valtaosa asiakkaista on kantasuomalaisia, mutta yritys on tunnistanut myös asiakassegmentin, jota muualla ei välttämättä huomioida.

”Maahanmuuttajataustaiset potilaat asioivat usein tulkin välityksellä, ja silloin jotakin olennaista kommunikaatiosta häviää aina. On tilanteita, että vaikka tulkki on ollut mukana, potilas ei ole ymmärtänyt annettuja ohjeita ja on ottanut esimerkiksi lääkettä eri tavalla kuin lääkäri määräsi.”

Medipulssin terveysasemalla kaikki lääkärit puhuvat suomea. Niille asiakkaille, joiden suomen kielen taito ei ole hyvä, pyritään löytämään omankielinen lääkäri. Suomen ja ruotsin lisäksi vastaanotolla on mahdollista asioida esimerkiksi arabian, kurdin, somalin, viron, venäjän, urdun, darin, farsin ja albanian kielillä.

”Jos lääkäri tulee saman kulttuurin piiristä, hänen voi olla helpompi auttaa asiakasta.”

Yahyan mukaan kielitaidon lisäksi tärkeää on myös lääkärin kyky ottaa huomioon asiakkaan kulttuurinen tausta.

”Asiakkaan voi olla helpompi ottaa asioita esiin, jos lääkäri tulee samasta yhteisöstä tai hänellä on muuten herkkyyttä ja osaamista tunnistaa kulttuurin vaikutus potilaassa ja lähestyä sitä”, Yahya pohtii. ”Joissakin kulttuureissa esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat tabu. Jos lääkäri tulee saman kulttuurin piiristä, hänen voi olla helpompi auttaa asiakasta.”

Voiko eri vähemmistöryhmille eriytyvä terveydenhoito olla uhka integraatiolle tai vahvistaa kehitystä, jossa maahanmuuttajataustaisten on mentävä yksityiselle lääkärille saadakseen palvelua? Yahyan mukaan Medipulssin tavoitteena ei ole luoda rinnakkaista terveydenhuoltojärjestelmää maahanmuuttajataustaisille, vaan mahdollistaa paras mahdollinen hoito myös sellaisten kieliryhmien edustajille, jotka tällä hetkellä saattavat olla alipalveltuja. ”Tämän saavuttamiseksi haluamme työskennellä tiiviissä yhteistyössä lähikuntien terveyspalvelujen kanssa”, Yahya sanoo.

Puuttuuko tätä osaamista suomalaisista terveyskeskuksista? Yahyan mielestä kyseessä on todellinen ongelma. ”Se ei johdu pahantahoisuudesta. Perusterveydenhuollossa on paljon muitakin haasteita ja on vaikeaa priorisoida.”

Tämä luo toimintamahdollisuuksia Medipulssin kaltaisille toimijoille. ”Monikulttuurisuus on lisäbonuksemme”, Yahya sanoo.

Yrityksen perustamisen lähtökohtana eivät olleet maahanmuuttajataustaiset asiakkaat, vaan päivystyksen parantaminen.

Muita yrityksen perustajia ja tätä nykyä Yahyan tavoin vastuulääkäreitä ovat Abdulsamet Simsek ja Mohamud Mohamed. Yrityksen tarina sai alkunsa, kun kolmikko sattui aloittamaan työt samana päivänä Kymenlaakson keskussairaalassa 2018. Yrityksen perustamisen lähtökohtana eivät olleet maahanmuuttajataustaiset asiakkaat, vaan päivystyksen parantaminen. ”Tulimme hyvin juttuun ja heräsi ajatus, että olisi hyvä kehittää työn laatua päivystyksessä. Siellä työskentelee usein nuoria ja kokemattomia lääkäreitä kiireen ja paineen alla. Mutta jos työn jälki on huonoa, syy ei ole välttämättä lääkäreissä, vaan esimerkiksi huonossa perehdytyksessä.”

Nyt Medipulssin kautta työskentelee kymmeniä lääkäreitä. Yahya kertoo, että Medipulssi tarjoaa heille aina henkilökohtaisen perehdytyksen ja mahdollisuuden käytännössä ympärivuorokautiseen konsultaatioon. ”Meille voi soittaa matalalla kynnyksellä sekä lääketieteellisistä pulmista että sellaisista asioista, joita ei välttämättä kehtaisi kysyä, mutta jotka vaikuttavat yön sujuvuuteen. Kuten vaikkapa siitä, miten potilastietojärjestelmä toimii.”

Lääkäreille tarjotaan myös lisäkoulutuksia.

Enimmäkseen yrityksen listoilla on kantasuomalaisia ammattilaisia, mutta joukossa on myös lukuisia Suomessa tai ulkomailla opiskelleita maahanmuuttajataustaisia lääkäreitä. Yahya on huomannut, että kaikki aloittelevat lääkärit kohtaavat työssään haasteita ja tarve tuelle on jokaisella. Hänen mukaansa maahanmuuttajataustaisiin lääkäreihin kohdistuu kuitenkin joskus lisäennakkoluuloja.

”Jotkut potilaat tekevät valintoja sen perusteella, mikä lääkärin nimi on ja miltä tämä näyttää. Suomessa on myös ulkomaalaisia lääkäreitä, jotka eivät puhu suomea. Minusta on ihan oikeutettua, jos potilaat valittavat siitä”, Yahya sanoo.

Hän kuitenkin toivoo ihmisten ymmärtävän, että erilainen ulkonäkö ja huono suomi eivät kulje käsi kädessä. Yahya muistaa, kuinka kulkiessaan nuorena kandina vanhemman lääkärin mukana kierrolla, jotkut potilaat saattoivat kommentoida ääneen hänen erilaisuuttaan. ”Että puhuuko tuo poika suomea. Kun avasin suuni, he hämmästyivät ja kiinnostuivat”, kaksivuotiaana Sudanista Suomeen muuttanut ja Helsingin Kannelmäessä kasvanut Yahya muistelee.

Medipulssi tukee lääkäreitään myös niissä tilanteissa, kun työssä saa loukkaavia kommentteja. ”Usein riittää se, että on joku, joka kuuntelee”, Yahya sanoo.

”Monia maahanmuuttajanuoria ei rohkaista menemään lukioon tai tavoittelemaan korkeaa koulutusta, vaikka keskiarvo olisi yli yhdeksän.”

Potilaiden lisäksi ennakkoluuloja voi olla myös kollegoilla ja ylilääkäreillä. Kun Yahya, kurditaustainen Simsek ja somalitaustainen Mohamed hakivat Medipulssin alkuvuosina yhteistyökumppaneita suomalaisista sairaaloista, eräs ylilääkäri torppasi yhteistyön jo pelkästään kolmikon ulkomaalaiset nimet nähtyään. Ja kun Medipulssia edustava Kymenlaakson Laatupäivystys sai hoitaakseen Pohjois-Kymen sairaalan päivystysvastuun ja kilpailutuksen tulos tuli julki, Kouvolan Sanomien keskustelupalstalla alkoi nimimerkkeihin verhoutunut epäluuloinen kommentointi ulkomaalaisten omistamasta firmasta.

Nyt kun työtä on tehty kohta yhdeksän kuukautta, kouvolalaisilta on Yahyan mukaan tullut hyvää palautetta. ”Olemme saaneet kiitosta potilaiden hoidon sujuvuudesta ja siitä, että odotusajat ovat lyhentyneet.”

Hän toivoo Medipulssin voivan toimia esimerkkinä maahanmuuttajanuoriille, jotka pohtivat tulevaisuuden vaihtoehtojaan. Yahya kollegoineen on tavannut nuoria esimerkiksi helsinkiläisissä nuorisotaloissa ja urheilukentillä. ”Monia maahanmuuttajanuoria ei rohkaista menemään lukioon tai tavoittelemaan korkeaa koulutusta, vaikka keskiarvo olisi yli yhdeksän”, Yahya kertoo. ”Tapaamisissa kerron nuorille, että minä olen maahanmuuttaja ja lääkäri, sinäkin voit olla.”