210 000 tartuntaa ja 9 000 kuollutta. Koronavirus ravistelee juuri nyt koko maailmaa.

Koronaviruspandemian keskus on siirtynyt Kiinasta Eurooppaan. Virus uhkaa levitä kuitenkin muuallakin.

Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa raportoitiin torstaina ensimmäinen viruksen aiheuttama kuolemantapaus. Valtiot ovat ottaneet käyttöön kovia keinoja: kouluja on suljettu ja ulkona liikkumista rajoitettu.

Myös kehitysjärjestöt taistelevat kumppaniensa kanssa monin tavoin koronavirusta ja sen leviämistä vastaan. Kysyimme neljältä kehitysjärjestöltä, minkälaisiin toimiin ne ovat ryhtyneet.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö toimii koronavirusta vastaan nostamalla valmiuttaan omissa projekteissaan ja tukemalla viranomaisia. Järjestö tukee esimerkiksi Italiassa neljää sairaalaa torjumalla infektioita, ehkäisemällä tartuntoja ja hoitamalla potilaita.

”Infektioiden riittävä ehkäisy ja torjunta vaativat toimivaa hoidontarpeen arviointia, asianmukaisia eristystiloja ja terveysneuvontaa”, sanoo järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate.

”Esimerkiksi Hongkongissa työntekijämme ovat tarjonneet neuvontaa ja psykososiaalista tukea haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Kreikassa lisäämme toimintaa esimerkiksi Lesboksen saarilla ja pyrimme tukemaan terveysviranomaisia valmiuden nostamisessa.”

Ihmisten ei tule nyt varastoida kasvosuojusten tai lääkkeiden kaltaisia tarvikkeita, joita tarvitaan kipeimmin sairaanhoidossa ympäri maailmaa.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö toimii yli 70 maassa. Se on tehnyt projekteissaan valmiussuunnitelmia viruksen leviämisen varalta.

Konate painottaa, että matalan tulotason maissa terveydenhuolto on jo ennestään heikko ja kuormittunut. Koronavirus voi vaikeuttaa lisäksi hoitoon pääsyä muissa sairauksissa, jotka voivat olla yhtä lailla kohtalokkaita.

”Haluamme turvata hoidon kaikille potilaille. Pyrimme nyt terveysneuvonnalla estämään viruksen leviämisen siellä, missä se on todennäköistä. Olemme pitkään puhuneet esimerkiksi Kreikan Morian pakolaisleirin huonosta olosuhteista, ja sen vaikutuksista terveydenhoitotarpeisiin. Tällaisissa paikoissa virukset leviävät helposti ja rajoittaminen voisi olla mahdotonta.”

Konate muistuttaa, ettei ihmisten tule nyt varastoida kasvosuojusten tai lääkkeiden kaltaisia tarvikkeita, joita tarvitaan kipeimmin sairaanhoidossa ympäri maailmaa. Hän sanoo, että tehokkain tapa tukea heikommassa asemassa olevien maiden taistelua koronaa vastaan on tukea paikan päällä toimivia järjestöjä.

”Meidän pitää muistaa etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät: pakolaiset ja jo sodan keskellä olevat. Kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia esimerkiksi käsienpesuun.”

UNICEFille koronavirus tarkoittaa järjestön Suomen komitean viestintäpäällikkö Kirsi Harun mukaan yhtä kriisiä lisää. UNICEF on yksi maailman suurimmista ja kokeneimmista hätäaputoimijoista, ja vastaa kriiseissä esimerkiksi vesihuollon ja hätäapuravitsemuksen sekä koulunkäynnin jatkumisen.  

Koronan vastaisessa työssä UNICEF toimittaa eri puolilla maailmaa suojavarusteita, lääkkeitä sekä testaus- ja hygieniatarvikkeita terveyskeskuksiin ja kouluihin.

Lisäksi se levittää tietoa viruksesta ja siltä suojautumisesta. Esimerkiksi Mongoliassa UNICEF kehittää TV:n ja sosiaalisen median kautta välitettävää opetusta sekä tuottaa esiopetus- ja perusopetusmateriaaleja, joiden avulla vähemmistöihin kuuluvat lapset voivat jatkaa opiskelua. 

Haru painottaa keskeisenä asiana koulunkäynnin jatkumisen merkitystä etenkin globaalin etelän maiden lapsille. Uhkana on että lapset eivät enää kriisin jälkeen palaa kouluun vaan ajautuvat lapsityövoimaksi.

”Pandemia tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin virusta on jossain, se on riski kaikkialla.”

Koulujen sulkeminen on uhka erityisesti tytöille, joiden riski teiniraskauksiin, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lapsiavioliittoihin ja muihin vaaroihin altistumiselle kasvaa. 

“Köyhien maiden lapsille koulunkäynnin katkeaminen koulusulun takia voi olla äärimmäisen haitallista ja sillä voi olla elämänpituiset seuraukset. Koulu on monelle lapselle myös turvan ja huolenpidon paikka”, Haru sanoo. 

Mitä Suomessa asuva voi tehdä helpottaakseen kehittyvien maiden tilannetta?  

“Voi lahjoittaa sellaisen järjestön työhön, joka tekee maailmalla konkreettisia toimia koronavirusta vastaan. Sekä tietysti noudattaa täällä kotona viranomaisten ohjeita. Pandemia tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin virusta on jossain, se on riski kaikkialla.” 

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen mukaan pakolaiset ovat erityisen haavoittuvia koronavirukselle, sillä monella heistä on jo valmiiksi perusterveydessään haasteita. Terveydenhuollon kapasiteetti voi lisäksi olla eri alueilla valmiiksi rajallinen, eikä yleisesti ole pakolaisten ja siirtolaisten saatavilla.  

Pakolaisten tilanne riippuu kuitenkin paikasta. Esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusalueilla olosuhteet ovat Lehtisen mukaan paremmat, mutta Kreikassa Lesboksen saarella tilanne on äärimmäinen. 

“Terveydenhuollon saatavuus on Lesboksen saarella huono ja mahdollisuudet noudattaa perushygieniaa, kuten käsienpesua, ovat rajalliset. Myöskään eristäytyminen ei ole mahdollista. Tilanne on räjähdysaltis”, hän sanoo.  

Lehtisen mukaan järjestö levittää kehittyvissä maissa käytännön ohjeita ja neuvontaa koronavirukseen liittyen – esimerkiksi koulutusten sisältöjä on suunnattu valistamaan viruksen ehkäisemisestä.

Koulutusten järjestäminen riippuu kuitenkin kunkin valtion omista varotoimista. Esimerkiksi Myanmarissa koulutuksia ei pystytä enää järjestämään.  

“Jos tilanne eskaloituu eri alueilla, toimintaa voi konkreettisesti suunnata esimerkiksi desinfiointitarvikkeiden jakamiseen. Tästä kaikesta on jo aikaisempien epidemioiden, kuten ebolan, myötä jo valmista osaamista”, Lehtinen sanoo. 

Lehtisen mukaan Suomessa tehtävässä työssä haasteena on asiakkaiden saavuttaminen. Avun ja neuvonnan tarve vain kasvaa erityistilanteessa, ja tarpeeseen vastaaminen vaatii toimenpiteitä.

“Pakolaisten navigointi yhteiskunnassa – joka on monelle heistä vieras – on haastavaa. Toivon, että kiinnittäisimme heidän tukemiseensa tässä tilanteessa erityistä huomiota”.  

Kirkon Ulkomaanapu ilmoitti tällä viikolla käynnistävänsä erityisiä toimia vastatakseen koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan.

Järjestön humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva kertoo, että työ sisältää hygieniatarvikkeiden jakamista, tiedonjakoa ja ennalta varautumista eri maissa. Toimia tehdään erityisesti pakolaisleireillä, mutta myös muilla alueilla, joissa järjestö toimii. 

“Toimimme koulutussektorilla joten koulujen sulkeminen monessa maassa vaikuttaa toimintaamme. Esimerkiksi Keniassa koko maan koulut ovat kiinni. Siellä jaamme nyt koulujen ulkopuolella muun muassa saippuoita ja desinfiointiaineita. Lisäksi tiedon levittäminen viruksesta ja siltä suojautumiseen on tärkeätä”, Alajarva sanoo ja lisää järjestön jakavan oppimateriaalia myös verkossa ja radion välityksellä koulujen sulkeuduttua.  

50 miljoonan asukkaan Keniassa on ainoastaan 130 teho-osastopaikkaa.

Kirkon Ulkomaanapu varautuu myös tukemaan ihmisiä tilanteessa, joissa heidän toimeentulonsa romahtaa viruksen leviämisen seurauksena.

Alajarva painottaa myös yhteistyötä järjestöjen, viranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Järjestöt toimivat ruohonjuuritasolla ja tavoittavat täten ihmisiä tehokkaasti.  

Alajarvan mukaan kehittyvät maat ovat esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän matalan kapasiteetin vuoksi erityisen haavoittuvaisia virukselle. 50 miljoonan asukkaan Keniassa on esimerkiksi ainoastaan 130 teho-osastopaikkaa. 

“Monissa kehittyvissä maissa tilanne voi koronan levitessä näyttää Suomea ja Eurooppaa synkemmältä. Meidän viestimme ihmisille on, että rahallinen tuki ja solidaarisuuden osoittaminen globaalisti on tärkeää tässä tilanteessa”, Alajarva sanoo.

”Koko maailma on nyt samassa veneessä” 

Juttu on julkaistu Maailman Kuvalehden lisäksi kustantaja Fingon sivuilla.