Suojavisiirejä 3D-tulostimella. Insinööriopiskelijoita rakentamassa hengityskoneita halvoista perusmateriaaleista ja sukellusnaamareista. Katuja partioiva PGuard-robotti, joka auttoi poliisia valvomaan liikkumisrajoituksia turvallisesti etäyhteyksin. Tässä on vain joitakin esimerkkejä toimista, joita tunisialaiset nuoret, opiskelijat ja järjestöjen vapaaehtoiset ovat tehneet koronaviruspandemian taltuttamiseksi. 

Vajaa kymmenen vuotta arabikevään vallankumouksen jälkeen maa vaikuttaisi löytäneen poikkeusajoista uutta yhteishenkeä, sanoo terveystieteiden jatko-opiskelija Hamdi Lamine.

”Olen nähnyt omin silmin, kuinka ihmiset, jotka eivät puhu normaalisti toisilleen, ovat toimineet yhdessä. Ja kun tilanne on ohi, voimme jatkaa väittelyä politiikasta”, Lamine sanoo.

”Olen todella ilahtunut siitä, että nuoret ovat vastuullisia ja sitoutuneita parantamaan olosuhteita Tunisiassa. Ja koska tunisialaisista suuri osa on nuoria, heissä on valtava voima.”

Talouden pelastaminen on enemmän ihmisten mielissä, joten rajoitustoimia on viivytelty.

Tunisia selvisi kevään ensimmäisestä aallosta verrattain vähin vaurioin. Tästä on Laminen mukaan kiittäminen sitä, että rajoituksiin ryhdyttiin, kun tartuntoja oli todettu vasta vähän.

”Jos verrataan Suomeen, nähdään paljon samankaltaisuutta siinä, miten ihmiset sitoutuivat koronatoimiin ensimmäisen aallon aikana. Toinen aalto on vaikeampi. Talouden pelastaminen on enemmän ihmisten mielissä, joten rajoitustoimia on viivytelty”, sanoo osan korona-ajasta Suomessa jatko-opintojaan tehnyt Lamine.

Marraskuun 26. päivään mennessä noin 11 miljoonan asukaan maassa on todettu 91 307 koronavirustartuntaa ja 2 983 kuolemaa. Vertailun vuoksi Suomessa on todettu reilut 23 000 tartuntaa ja 388 kuolemaa. Lamine työskentelee nyt kotimaassaan kansallisen valmiussuunnitelman parissa. Pandemia on hänen mukaansa osoittanut, kuinka maan katastrofivalmiudessa on puutetta henkilöstöstä sekä materiaaleista. Lisäksi tarvittaisiin huomattavasti lisää erikoistavaa koulutusta.

”Tällä hetkellä Tunisiassa on enemmän yleisosaamista. Kun tarvitaan nopeita toimia, ihmisen pitää pystyä toimimaan kuin robotti. Siksi tarvitaan erityisosaajia.”