Artikkelikuva
Presidentti Nicolás Maduroa vastustava oppositioaktivisti ottaa yhteen poliisin kanssa marssilla kohti maan korkeinta oikeutta Caracasissa heinäkuussa 2017.

Venezuelan poliisin erikoisjoukot ovat kuin kuolemanpartioita

Venezuelan pelätyt erikoisjoukot pönkittävät presidentti Nicolás Maduron valtaa.

”Poliisi hippejä pampulla lyö”, lauloi Martti Syrjä Eppu Normaalin humoristisessa punkrallissa Poliisi pamputtaa taas.

Ja lyöhän se varmaan, joskus. Mutta meikäläisillä hipeillä ja punkkareilla on sittenkin aika leppoisat oltavat verrattuna moneen muuhun maahan.

Yhdysvalloissa poliisin liipaisinherkkyys on puhuttanut jo pitkään, ja tänä vuonna Black Lives Matter -protestit ovat nostaneet esiin etenkin afroamerikkalaisiin kohdistuvan poliisiväkivallan.

Yhdysvalloissa poliisin luoteihin kuoleekin länsimaisittain poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Silti Yhdysvallatkin jää kauas taakse, kun tarkastellaan koko maailman tappavimpia poliisivoimia. Ne mellastavat hieman etelämpänä.

YK:n viime vuonna julkaiseman raportin mukaan Venezuelan turvallisuusjoukot surmasivat vuoden 2018 aikana lähes 5 300 ihmistä. YK:n ihmisoikeuskomissaari Michele Bachelet vaatikin Venezuelan hallitukselta välittömiä toimia vakavien ihmisoikeusrikkomusten pysäyttämiseksi.

Venezuelan yhteiskunta on jo vuosia ollut jyrkästi kahtiajakautunut, ja viime vuodesta lähtien maa on vajonnut vakavaan perustuslailliseen kriisiin.

Presidentti Nicolás Maduro on takertunut jääräpäisesti valtaan armeijan tuella, samalla kun suuri osa ulkovalloista on tunnustanut hänen kilpailijansa Juan Guaidón maan lailliseksi presidentiksi.

Vuonna 2017 Maduro perusti Venezuelaan poliisin erikoisjoukot (FAES), joiden virallisena tehtävänä on torjua rikoksia ja terrorismia. Osa synkistä kuolonluvuista selittyykin aseistautuneiden rikollisjärjestöjen ja poliisin yhteenotoilla.

FAES:iin on pestattu entisiä rikollisia, vaikka Venezuelan lain mukaan poliisiksi palkattavalla ei saisi olla rikosrekisteriä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan erikoisjoukoista on kuitenkin muodostunut pelättyjä kuolemanpartioita ja väkivaltaisia pönkittäjiä Maduron vallalle. Erikoisjoukkojen tekemiä surmia ei myöskään selvitetä kunnolla oikeudessa.

Reutersin tutkivan journalismin selvityksen mukaan FAES:iin on pestattu entisiä rikollisia, vaikka Venezuelan lain mukaan poliisiksi palkattavalla ei saisi olla rikosrekisteriä.

Entäs se Suomen poliisi pamppuineen? Suomeen verrattuna Venezuelan poliisi tappaa lähes tuhat kertaa enemmän ihmisiä.

Meillä uutiskynnys ylittyy joka kerta, kun poliisi joutuu työssään turvautumaan aseeseen. Koko 2000-luvun aikana yhdeksän ihmistä on Suomessa kuollut poliisin ampumaan luotiin. Kaikissa tapauksissa surmattu ihminen on uhannut joko poliisin tai jonkun muun ihmisen henkeä.

Graafi poliisin ja turvallisuusjoukkojen aiheuttamista kuolemista.
*Miljoonaa ihmistä kohden
Lähde: Wikipedia

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!