Pillerit, kondomi, kierukka vai jotain muuta?
Ehkäisytavan valinta ei ole aina helppoa Suomessakaan, mutta meillä eri välineitä ja tietoa niistä on ainakin hyvin saatavilla. Tilanne ei ole sama kaikkialla maailmassa, eikä varsinkaan Etelä-Sudanissa.
YK:n tilastojen mukaan vain neljä prosenttia eteläsudanilaisista käyttää minkäänlaista ehkäisyä. Tähän lukuun sisältyvät myös perinteiset menetelmät eli keskeytetty yhdyntä ja ”varmoihin päiviin” luottaminen.
Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, ja sen ensimmäinen vuosikymmen on ollut kaikkea muuta kuin helppo. Jo ennen itsenäistymistään Etelä-Sudan kävi pitkän sodan Sudanin hallitusta vastaan.
Pian itsenäisyyden saatuaan maa luisui omaan sisällissotaansa, joka päättyi lopulta viime helmikuussa. Samaisessa YK:n onnellisuusraportissa, jonka ykköspaikalla komeilee Suomi, Etelä-Sudan oli vihoviimeisellä sijalla.
Ei ihme, jos sen enempää valtiolla kuin kansalaisilla ei ole riittänyt paljoa voimavaroja perhesuunnittelun miettimiseen.
Aina ehkäisyyn ei ole edes tahtoa. YK:n väestörahasto UNFPA on pyrkinyt edistämään perhesuunnittelua Etelä-
Sudanissa, mutta hankkeet kohtaavat usein väestön vastustusta. Erityisesti maaseudun perinteisissä yhteisöissä normina on, että lapsia tulee hankkia niin paljon kuin mahdollista.
Ehkäisyn puute kietoutuu synkällä tavalla muutamaan muuhun tilastolukuun. Etelä-Sudanissa on maailman viidenneksi eniten lapsiavioliittoja – yli puolet tytöistä naitetaan ennen kuin he ovat 18-vuotiaita. Ja ennen kaikkea: Etelä-Sudanissa on koko maailman korkein äitiyskuolleisuus. Noin yksi sadasta synnytyksestä johtaa äidin kuolemaan.
Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta kannustavia esimerkkejä on kuitenkin tarjolla Etelä-Sudanin naapurustossa. Esimerkiksi Etiopiassa ja Ugandassa oltiin 30 vuotta sitten suurin piirtein samoissa lukemissa kuin Etelä-Sudanissa nyt. Nykyään ehkäisyä käyttää molemmissa maissa noin 40 prosenttia ihmisistä.
Myönteisen kehityksen taustalla on useita tekijöitä: poliittinen tahto, maiden hallitusten panostukset terveydenhuoltoon ja kansainväliset avustukset. Myös mielipidevaikuttajilla voi olla tärkeä rooli: esimerkiksi Ugandan arkkipiispa Stephen Kazimba Mugalu kannusti naisia käyttämään ehkäisyä ei-toivottujen raskauksien välttämiseksi koronaepidemian aikana.