Aurinko laskee punaisena Pohjois-Tansanian Arushassa. Maan punertavassa multapeitossa helmeilee väsyneen auringon valoviiruja. Tyttö avaa multapeiton, siirtää sen sivuun ja alkaa kaivaa maata paljain käsin. Hän kaivaa, kunnes kuoppa on tarpeeksi syvä. Kuoppaan tyttö tiputtaa käytetyn kuukautissiteensä. Hän katselee vielä ympärilleen ja varmistaa, että kukaan ei näe. Sillä jos joku näkee hänen kuukautisvertansa, hänestä tulee hedelmätön.
Tämä tarina on keksitty, mutta sen ainekset ovat elävästä elämästä.
”Mitä tulee naisten seksuaaliterveyteen, Tansaniassa on syvä tiedon saamisen kuilu”, Virpi Mesiäislehto sanoo.
Hän työskentelee Fidan ohjelmaneuvonantajana itäisessä Afrikassa tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyshankkeen parissa. Mesiäislehto näkee, että tiedon saamisen kuilu on kurottava umpeen yhteistyöllä paikallisten kanssa.
Tuo kuilu on täynnä häpeää ja uskomuksia, jotka elävät maan 120 eri heimon keskuudessa.
”Uskotaan vaikkapa, että jos tytöllä on kuukautiset, hän ei voi mennä kasvimaalle, koska se tuhoaisi sadon.”
Mesiäislehto on työskennellyt ja elänyt Arushassa nyt kuusi vuotta, ja tietää tarkalleen, millaisia haasteita tytöillä on Itä-Afrikassa: naisen asema on heikko, ja vallitseva kulttuuri patriarkaalinen. Naisen identiteetti rakentuu miehen miellyttämisen ympärille – siihen, miten mies näkee naisen.
”Vaikka olinkin tietoinen naisen asemasta täällä, en silti osannut odottaa, että nainen elää miestä varten.”
Naiseutta pidetään suurena mysteerinä, uutta elämää synnyttävänä voimana. Juuri voimansa vuoksi naisen seksuaalisuus nähdään myös uhkana, jota halutaan suitsia.
Tästä kontrollin tarpeesta tyttöjen sukuelinten silpomisessakin on kysymys, Mesiäislehto avaa.
”Naisen seksuaalisuus on suuri tabu. Siitä ei puhuta.”
”Muutoksen täytyy tapahtua yhteisön sisältä käsin.”
Kulttuuriset uskomukset ylläpitävät tyttöjen ja naisten häpeää omaa seksuaalisuuttaan kohtaan. Yksi suurimmista tabuista ovat kuukautiset. Koska niistäkään ei puhuta, tansanialaisilla ei ole anatomian ja biologian tuntemusta.
”Kun kuukautiset alkavat, on tavallista, että tyttö luulee kuolevansa. Häpeä estää pyytämästä jopa särkylääkettä kipuihin”, Mesiäislehto sanoo.
Kuukautiskivut ovat Tansaniassa poikkeuksellisen kovia ja yleisiä, todennäköisesti alipainon ja anemian vuoksi.
Mesiäislehto korostaa, että on välttämätöntä pitää miehet mukana kaikessa toiminnassa, jossa pyritään lisäämään tietoa naisen seksuaalisuudesta ja lisääntymisterveydestä.
”On tärkeää, että olen koulutuksissa ja vaikuttamistyössä itse mahdollisimman näkymättömänä taustalla. Kouluttajina ovat yhteisön jäsenet. Muutoksen täytyy tapahtua yhteisön sisältä käsin.”
Positiivista palautetta Mesiäislehto on saanut työstään varsinkin miehiltä. Miehet ovat olleet kiitollisia kaikesta tiedosta, joka liittyy naisen anatomiaan ja seksuaalisuuteen.
Tabujen murtaminen. Mesiäislehdon työ tiivistyy noihin sanoihin. Apuvälineenään lisääntymisterveyskoulutuksissa hänellä on suomalaisen Heli Kurjasen kehittämä Lunette-kuukuppi. Kuukuppi on kestävä, ekologinen ja hygieeninen. Terveyssiteet ovat monelle tansanialaiselle tytölle saavuttamaton luksustuote. Mesiäislehdon mukaan on tavallista, että tytöt joutuvat jopa myymään itseään, jotta saisivat ostettua kuukautissuojia.
”Kuukuppi toimii jäänsärkijänä. Vaikka tuote ei ole valtavirtaa, sen avulla on syntynyt tärkeitä keskusteluja seksuaalisuudesta ja naisten oikeuksista.”
Kun puhutaan kehitysmaiden tyttöjen kuukautisista, keskustelu keskittyy usein juuri kuukautistuotteisiin, Mesiäislehto sanoo. Tyttöjä saatetaan syyllistää siitä, että he käyttävät vaikkapa kankaan paloja kuukautissiteinä.
”Tällöin syntyy helposti näkemys, että länsimaalaisten tuotteet olisivat parempia. Todellisuudessa paikalliset tuotteet ovat usein ekologisempia kuin länsimaiset kuukautissuojat.”
Tuotteita huomattavasti suurempi haaste on kuukautishäpeä. Esimerkiksi perinteiset kanga-kankaan palat muuttuvat epähygieenisiksi ja terveydelle vaarallisiksi juuri häpeän vuoksi. Tytöt eivät kehtaa pestä ja kuivattaa niitä auringon paisteessa narulla, vaan sullovat niitä vaikkapa patjan alle piiloon.
”Jos pitäisi valita yksi asia, johon keskittyä, se olisi kuukautishäpeän murtaminen ja kuukautispuheen normalisointi.”
Kuukautisten ohella ehkäisy on tabu. Siihenkin liittyy paljon väärää tietoa.
”Esimerkiksi varmoja päiviä lasketaan mitä kummallisimmilla tavoilla.”
Tyttöjä myös pelotellaan hedelmättömyydellä, mikäli ehkäisyä käytetään. Äitiys on tansanialaisen naisen korkein status. Maassa on paljon teiniraskauksia puutteellisen tiedon vuoksi.
Erityisen vaiettu aihe, tabujen tabu, on vammaisen naisen seksuaalisuus. Aihe on tärkeä, ja siksi Mesiäislehto tekeekin vammaisten naisten lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon.
Ylipäätään vammaisuus on tabu Tansaniassa, ja vammaisia lapsia saatetaan piilotella, Mesiäislehto kertoo. Moni vammainen lapsi ei pääse kouluun. Erityisen huonossa asemassa ovat kuurot ja älyllisesti kehitysvammaiset. Usein vammaisia naisia myös käytetään seksuaalisesti hyväksi.
”On olemassa uskomus, että vammaisen naisen kanssa yhdynnästä syntyy taikavoimia tai suotuisia siunauksia.”
Myöskään mielenterveyden tabulta ei vältytä Tansaniassa.
”Jos ihminen on henkisesti sairas, saatetaan ajatella, että paha henki on mennyt hänen sisälleen. Tai sitten uskotaan, että joku on tehnyt jotain väärää ja rikkonut perheen ja suvun harmoniaa”, Mesiäislehto sanoo.
Uskomukset elävät myös koulutettujen tansanialaisten keskuudessa.
”Vaikka koulutus on lisääntynyt, Tansania ei ole irrottautunut uskonnosta samaan tahtiin kuin esimerkiksi Eurooppa. Usein tätä ei Suomesta käsin hahmoteta.”
Mesiäislehto korostaa uskonnollisten toimijoiden merkittävää roolia sukupuolinormien määrittäjänä: on tärkeää olla dialogissa heidän kanssaan.
”Mikäli Afrikassa halutaan saada aikaan kestävää muutosta sukupuolinormeissa, tarvitaan Fidan kaltaisia järjestöjä, joilla on uskonnonlukutaitoa.”
Miten Mesiäislehdosta tuli kuukautisvallankumouksen edistäjä Tansaniaan?
Jyväskyläläisen perheen kuopus kuuli lapsena äidiltään, miten tämä oli voinut häntä odottaessaan.
”Perheemme avoin keskusteluilmapiiri seksuaaliterveydestä on varmasti vaikuttanut siihen, että teen juuri tätä työtä”, Mesiäislehto nauraa.
Hän oli jo lapsena innostunut matkustelusta ja eri kulttuureista. Perhe vietti myös vuoden Yhdysvalloissa, jossa äiti teki jatko-opintoja. Kun Mesiäislehto kirjoitti ylioppilaaksi, hän lähti parhaan ystävänsä kanssa kymmeneksi kuukaudeksi maailmanympärysmatkalle. He kiertelivät Latinalaista Amerikkaa, Aasiaa ja työskentelivät Australiassa.
”Ymmärsin tuolla reissulla, miten suuri vaikutus uskonnoilla voi olla päätöksentekoon. Monissa maissa uskonnollisia johtajia kuunnellaan enemmän kuin valtiota.”
Mesiäislehto opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa ja teki työharjoittelunsa Ugandassa. Kipinä itäiseen Afrikkaan syttyi, kun Mesiäislehto vietti puolisonsa ja lastensa kanssa kuukauden Ruandassa. Tämän jälkeen hän lähetti hakemuksen Fida International -järjestölle. Ja kun nykyinen työpaikka avautui, kolmilapsinen perhe muutti Tansaniaan.
Jo tuolloin oli selvää, että kyse olisi pitkäaikaisesta pestistä: kestävät muutokset vaativat tiivistä yhteistyötä. Luottamussuhteen muotoutuminen paikallisten toimijoiden kanssa vie aikaa.
”Olemme kotiutuneet hyvin. Nuorin lapsi oli muuttaessamme vasta 2-vuotias. Tämä on hänen kotinsa, ja hän on sielultaan ihan afrikkalainen.”
Perhe tulee elämään Tansanian Arushassa ainakin vuoden 2021 loppuun. Koronavirus on kuitenkin langettanut mustan varjon myös Tansanian ylle. On vielä epävarmaa, millaiseksi tilanne kehittyy. On mahdollista, että Mesiäislehdon perheen pitää jossain kohtaa evakuoitua Suomeen.
Mesiäislehdon unelmana on saada väitöskirja valmiiksi. Hän toivoo, että siitä tulisi vammaisten naisten seksuaaliterveyteen liittyvän vaikuttamisen työkalu niin yhteisöllisellä kuin poliittisella tasolla.
”Uskon myös, että jonain päivänä kuukautiskuppi tulee olemaan valtavirtatuote. Muutos vain tapahtuu hitaasti.”
Tansaniassa on nyt raivattu leveää tietä ja kuljettu jo pitkä matka kohti avoimempaa keskustelukulttuuria naisten seksuaalisuudesta. Tiedon saamisen kuilua on täytetty kuukupeilla, keskusteluilla ja kohtaamisilla. Kuilu ei myöskään enää syvene tai levene.
Se päivä vielä koittaa, jolloin yhdenkään tytön ei tarvitse haudata käytettyä kuukautissuojaansa Arushan multaan.
Kuka?
Virpi Mesiäislehto
Syntynyt vuonna 1983 Jyväskylässä
Työskentelee Fida Internationalin Itäisen Afrikan ohjelmaneuvonantajana
Tekee väitöskirjaa vammaisten naisten lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä
Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta (13-, 10- ja 8-vuotiaat)
Harrastaa juoksua ja lukupiirejä
Parasta Suomessa on turvallisuus ja puhdas juomavesi
Parasta Tansaniassa on se, että tansanialaiset kohtaavat toisen ihmisen aina suurella lämmöllä ja osaavat elää hetkessä