Olipa kerran pieni tyttö, joka kasvoi maassa, jossa kunnioitettiin kuningasta, eikä valtaapitäviä saanut kritisoida. Tytön yksi lempipuuhista oli mangopuissa kiipeileminen ja hedelmien metsästäminen.
Tuo kaukainen maa oli Thaimaa. Kotikaupunki oli nimeltään Chonburi, noin sadan kilometrin päässä Bangkokista. Tytön isä oli lähtenyt munkiksi, joten tytön äiti oli jäänyt yksin lastensa kanssa.
Mangopuissa kiipeilijästä kasvoi aikuinen nainen, ja hän opiskeli Chonburin yliopistossa matkailu- ja hotellialaa, kunnes rakastui erääseen mieheen. Tuo mies oli nuori opiskelija, ja hän tuli vierailulle kaukaisesta maasta, Suomesta. Vuosien kirjeenvaihdon jälkeen nainen muutti miehen luo Suomeen. Välillä hän kuitenkin ikävöi kotimaataan suuresti, koska uudessa maassa oli kylmää, paljon metsää ja vähän ihmisiä.
He menivät naimisiin, ja kohta nainen synnytti pienen tytön. Tyttö sai nimen, joka on sama kuin thaimaalaisen sadun prinsessalla.
Kun tyttö kasvoi Rovaniemellä lumiukkoja rakentaen, hän janosi äitinsä tarinoita kaukaisesta maasta. Tarinoita, joissa äiti kiipeili mangopuissa. Tuo iltasadun hetkellä tyynyään puristava tyttö ei vielä tiennyt tuolloin, että hän tulisi isona kertomaan tarinoita elämästään tuhansille ihmisille.
”Heippa, mie oon Sita Salminen”, huudahtaa nainen tummansuklaanruskeat silmät tuikkien. Parikymmentä vuotta myöhemmin pikkuinen tyttö onkin nuori nainen, bloggari, tubettaja ja somevaikuttaja, jolla on satojatuhansia seuraajia. Videoissaan hän tuo esille äitinsä kotimaata. Itseään hän pitää suomalaisena, jonka tausta on thaimaalainen.
Perhe eleli Rovaniemellä kahden kulttuurin välissä. Välillä kotona syötiin äidin laittamaa thairuokaa ja kuunneltiin thainkielistä musiikkia, mutta muuten elämä oli Sitan mukaan ”tavallista suomalaista elämää.”
”Päiväkodissa tai koulussa minua ei koskaan kiusattu siitä, että näytän erilaiselta. Joskus päiväkodissa joku lapsi sanoi minua mustalaiseksi, kun hän ei varmaankaan osannut sanoittaa erilaisuuttani muutoin”, Salminen naurahtaa.
Pikku-Sita jopa nautti siitä huomiosta, jota sai osakseen erilaisen ulkonäkönsä vuoksi. Salmisen äiti oli hyvin ylpeä thaimaalaisista juuristaan, joten ylpeys omasta taustasta välittyi tyttärelle.
”Äitini tuli Suomeen hyvistä oloista. Tiedän kuitenkin niitä perheitä, joissa lapsen vanhempi on tullut Suomeen huonommasta tilanteesta, eikä vanhempi sen takia tahdo välittää lapselle kulttuuriaan ja äidinkieltään.”
Toki Salminen näki myös sen, että äiti ei aina voinut hyvin Suomessa.
”Äidillä ei ollut täällä turvaverkkoa. Töitä oli vaikea saada.”
Vanhemmat erosivat, kun Salminen oli alle kouluikäinen. Ero oli pienelle tytölle vaikea asia, niin kuin se melkein aina lapselle on. Hän jäi asumaan isän luokse.
Millaista on sitten asua Suomessa naisena, jolla on thaimaalaiset juuret?
”Olen joskus kohdannut rasismia, mutta tiedän kuitenkin, että monet kärsivät siitä todella paljon enemmän. Thaimaassa Pattayalla minulta on kuitenkin tultu esimerkiksi kysymään: How much?”
Salminen on toki tottunut monenlaisiin kommentteihin – onhan hänellä valtavasti seuraajia. Jos joku haluaa viljellä vihapuhetta, tyypillinen tölväisy kuuluu ”Painu huora Pattayalle!”
”Noissa loukkaavissa kommenteissa erilaisuuttani käytetään lyömäaseena”, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan suomalaisten mielikuva Thaimaasta on melko stereotyyppinen. Usein ihmisten mieleen tulee ensimmäiseksi Pattaya, seksiturismi ja thaihierontaliikkeet.
Videoillaan Salminen haluaa tuoda esille kaikkea muuta kuin tätä.
Salminen on nainen, joka ei pelkää avautua ongelmistaan. Hän on puhunut videoillaan niin syömishäiriöstään, ahdistuksestaan kuin itsetuhoisuudestaan.
”Syömishäiriöni puhkesi teini-iässä. Olin myös ahdistunut, ja pakokeinoksi siihen löysin itsetuhoisuuden. Kärsin siitä parikymppiseksi asti. Mielenterveysasioista pitäisi puhua enemmän”, hän sanoo.
Salmiselta viime vuonna ilmestynyt eroottinen novellikokoelma Lupa on osoitus siitä, että hän tahtoo puhua avoimesti myös seksuaalisuudesta.
”Olen lapsesta lähtien haaveillut kirjailijan urasta. Koen onnistuneeni kirjoittajana ja keskustelun herättelijänä, sillä ihmiset esittelevät kirjaani sosiaalisessa mediassa. Ihmiset ajattelevat, että on ihan normaalia kertoa lukevansa pornoteosta!”
Salminen haluaa jatkaa kirjoittamista. Aihe voisi olla esimerkiksi oma kokemus syömishäiriöstä.
Salmisen mielestä thaimaalaiset osaavat olla leikkisiä eri tavoin kuin suomalaiset.
Rakkaus kirjoittamiseen ja kieleen vei Salmisen aikanaan myös suomen kielen opintojen pariin Oulun yliopistoon. Ura bloggaajana vei kuitenkin mennessään. Silti somevaikuttaja sai suoritettua äskettäin kandidaatin tutkintonsa pääaineestaan.
Toinen rakas kieli, thai, on Salmiselle ovi äidin kulttuuriin.
”On hassua, että opin ensimmäiseksi thain kielen ja vasta sitten suomen. Suomi on silti äidinkieleni. Kodissa puhuimme thaita, koska äiti oli opettanut isälle kielen”, Salminen sanoo.
Nykyisin oma thaimaalaisuus ei juurikaan pääse esille, Salminen ajattelee.
”Puhun thain kieltä vain äitini kanssa. Minulla ei ole Suomessa myöskään thaimaalaisia ystäviä.”
Mitkä ovat Salmisen mielestä suurimpia eroja suomalaisessa ja thaimaalaisessa kulttuurissa?
”Thaimaalaisuudessa buddhalaisuus on vahvasti läsnä. Siihen liittyy myös paljon taikauskoa, ajatuksia karmasta ja elämän jatkuvuudesta.”
Kulttuurissa on paljon sääntöjä ja koodistoja ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Status ja ikä merkitsevät paljon.
”Jos en tunne Thaimaassa kohtaamaani ihmistä, ja hän on minua vanhempi, en voi koskea häntä esimerkiksi päähän.”
Samasta syystä vanhempia tai statukseltaan korkeammassa asemassa olevia ihmisiä ei saa Thaimaassa kritisoida.
”Poliitikkojen kritisointi on kiellettyä. Kritisoija joutuu vankilaan. Aktivismi on vaikeaa.”
Salmisen mielestä thaimaalaiset osaavat kuitenkin olla leikkisiä eri tavoin kuin suomalaiset. Hei eivät ota asioita turhan vakavasti.
”Aikuisilla miehillä saattaa olla autoissaan Hello Kitty -tarroja. Kuinka monella suomalaisella miehellä olisi vastaavanlaisia tarroja autojen ikkunoissa?”
Myös sukupuolten väliset erot ovat näkyvät.
”Äitini on kuitenkin osannut tarkastella kriittisesti sukupuolirooleja.”
Epäilemättä rohkeus, pieni kapinointi ja asioiden kriittinen tarkastelu ovat siirtyneet myös tyttäreen.
Rohkean äidin tytär haaveilee omannäköisestä elämästä, johon voisi ehkä kuulua myös äidiksi tuleminen.
Kenties jonain iltana tulevaisuudessa Salminen peittelee oman lapsensa nukkumaan. Silloin tuo lapsi puristaa tyynyään ja janoaa tarinoita isoäidistään, joka kiipeili mangopuissa.
Kuka?
Sita Salminen
Syntynyt 16.10.1992 Kauhava
Työskentelee bloggarina, tubettajana, somevaikuttajana ja kirjailijana.
Harrastaa tanssia ja lukemista.
Kaunein suomen kielen sana: tähti.
Kaunein thain kielen sana, joka tarkoittaa mieltä ja sielua: ใจ
On työskennellyt myös tonttuna ja alusvaatemyyjänä.