Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.

Kymmenen vuotta sitten voimaan tullut rypäleaseet kieltävä sopimus on toiminut tehokkaasti, ja rypäleaseiden aiheuttamien uhrien määrä on vähentynyt. Poikkeuksen hyvässä kehityksessä muodostaa Syyria, käy ilmi tällä viikolla julkaistusta raportista.

YK:n johdolla solmittu rypäleaseet kieltävä sopimus, niin sanottu Oslon sopimus, tuli voimaan elokuussa 2010.

Sopimus kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon, varastoinnin ja myynnin. Maat myös sitoutuivat tuhoamaan rypäleasevarastonsa.

Tällä hetkellä sopimuksessa on mukana 110 maata, ja ne ovat tuhonneet 99 prosenttia varastoistaan, sopimusta seuraavan järjestökoalition, Cluster Munition Coalitionin (CMC), raportissa kerrotaan. Suomi ei ole mukana sopimuksessa.

Rypäleaseet laukaistaan ilmasta tai maasta ja ne sisältävät satoja pieniä tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Niillä ei ole tiettyä kohdetta. Noin 40 prosenttia ei räjähdä laukaisuvaiheessa, ja luontoon jäädessään ne aiheuttavat vakavan vaaran siviileille.

Hyvästä kehityksestä huolimatta rypäleaseita käytetään yhä joissakin konflikteissa. Raportin mukaan heinäkuun 2019 ja 2020 välisenä aikana rypäleaseiden käyttöä havaittiin Syyriassa ja Libyassa. Lisäksi tutkittiin tapauksia Jemenissä ja Kashmirissa.

Tämän vuoden syksyllä rypäleaseita ovat käyttäneet myös Azerbaidžan ja Armenia Vuoristo-Karabahin konfliktissa.

Rypäleaseiden käytön lisäksi vanhojen jäänteiden vuoksi ihmisiä on kuollut tai loukkaantunut vuoden aikana 10 maassa tai alueella, muun muassa Afganistanissa, Irakissa ja Laosissa.

”Syyrian jatkuvaa rypäleaseiden käyttöä ja uutta käyttöä Libyassa ja Vuoristo-Karabahissa ei voi hyväksyä. On välttämätöntä, että valtiot, jotka ovat mukana sopimuksessa, korottavat äänensä ja tuomitsevat siviilien kuolemat sekä uusien rypäleasejäämien aiheuttamat uhat ihmishengille ja elinkeinoille”, sanoi raportin päätoimittaja Marion Loddo tiedotteessa (pdf).

Rypäleaseiden aiheuttamien uhrien määrä on laskenut viimeisten neljän vuoden aikana noin 70 prosenttia. Syyria, joka ei ole sopimuksessa mukana, on käytännössä ainoa maa, joka käyttää rypäleaseita jatkuvasti. Viime vuoden 286 vammautumisesta tai kuolemasta yli 80 prosenttia tapahtui Syyriassa.

Raportin mukaan sopimuksen voimaantulon jälkeen 1,5 miljoonaa rypäleasetta on tuhottu. Se tarkoittaa 99:tä prosenttia osapuolivaltioiden asevarastoissa. 26 maassa on jäänteitä rypäleaseista.

Yhteensä rypäleaseet ovat aiheuttaneet kymmenen vuoden aikana yli 4 300 kuolemaa tai vammautumista 20 maassa. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!