Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa

Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.

(IPS) — Ilmastonmuutoksen kurittamilla naisilla Aasiassa ja Afrikassa on vaikeuksia sopeutua ilmastokriisiin, vaikka he saisivatkin tukea perheeltään tai valtiolta. Asiasta kerrotaan Nature and Climate Change -aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa.

Havainto pohjautuu kahteenkymmeneenviiteen tapaustutkimukseen. Pääelinkeinot luonnonvaroista riippuvaisilla alueilla kahdella mantereella ovat maanviljelys, karjankasvatus ja kalastus, joita täydentävät palkkatyö, pienimuotoinen kaupankäynti ja sukulaisten rahalähetykset ulkomailta.

Kaikkien alueiden ympäristöriskeihin kuuluvat kuivuudet, tulvat, sateen vaihtelevuus, maaperän eroosio ja maanvyöryt, helleaallot ja syklonit.

Sopeutuminen lisää vastuun taakkaa

Tutkimuksessa havaittiin, että kun perheet yrittävät sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumisstrategiat lisäävät naisten vastuita ja taakkoja. Varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.

Miesten lähtö siirtolaisiksi ja heidän rahalähetyksensä lisäävät perheiden käytettävissä olevia varoja, mutta naiset joutuvat miesten poissa ollessa kantamaan raskaampaa taakkaa. Heidän vapaa-aikansa vähenee ja sillä on kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.

Joissain tapauksissa valtio on avustanut perheitä tulvien tai kuivuuden aikana, mutta naisten on täytynyt turvautua miespuolisiin sukulaisiinsa saadakseen hätäapua.

Köyhyys heikentää päätöksentekovoimaa

Kolmessa tutkimuskohteessa naiset kuitenkin onnistuivat sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutospaineisiin. Esimerkiksi Nepalin Chhargharessa osuuskunta mahdollisti sen, että monet karjankasvattajanaiset vaihtoivat puhvelit paremmin niukkaa sateisuutta sietäviin vuohiin.

”Vahvistamalla naisten toimijuutta me autamme luomaan olosuhteita, joissa tunnustetaan naisten oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja joissa naiset ovat taloudellisesti voimaantuneita sekä vapaita kaikesta sorrosta ja väkivallasta”, tutkimuksen tekoon osallistunut Anjal Prakash sanoo.

Köyhyys on keskeinen naisten päätöksentekovoimaa heikentävä tekijä myös silloin, kun naiset jakavat perhevelvollisuuksia miesten kanssa ja työskentelevät kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi Keniassa naisjohtoisten kotitalouksien naiset myyvät alkoholia kustantaakseen lastensa koulunkäyntiä ja se altistaa heidät terveysvaaroille, kuten seksisuhteille asiakkaiden kanssa.

Tutkimuksessa todetaan, että tehokkaat sosiaaliset suojamekanismit voivat helpottaa välitöntä selviytymistä. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Intian yleinen viljajakelu tai Namibian eläkkeet ja sosiaaliset avustukset.

Lisätty linkki tutkimukseen 13.1.2020.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!