Artikkelikuva
Zimbabwelainen muusikko ja aktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo viettää kevään 2019 taiteilijaresidenssissä Helsingissä.

Zimbabwen tulevaisuus huolettaa demokratia-aktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyoa

Kun Zimbabwen pitkäaikainen johtaja Robert Mugabe syrjäytettiin marraskuussa 2017, maassa soivat Nkosilathi Emmanuel Moyon tekemät laulut. Vallanvaihdos ei kuitenkaan johtanut parempaan.

Marraskuussa 2017 Zimbabwessa elettiin epävakaita aikoja. Kansa oli kaduilla ja vaati maata vuodesta 1980 itsevaltaisesti hallinneen presidentti Robert Mugaben eroa. Mielenosoituksissa esiintyi myös demokratia-aktivisti ja laulaja Nkosilathi Emmanuel Moyo.

Zimbabwen keskiosassa sijaitsevassa Kwekwen kaupungissa varttunut Moyo kiinnostui aktivismista jo nuoruudessaan.

”Kotikaupunkini on köyhä opposition tukialue, ja halusin muutosta nuoresta asti.”

Parikymppisenä Moy oli mukana perustamassa The Zimbabwe Organisation For The Youth In Politics (Z.Y.O.P) -järjestöä. Järjestö kouluttaa nuoria ihmisoikeuspuolustajiksi ja aktivisteiksi.

”Uskon väkivallattomaan vastarintaan”, Moyo sanoo.

Hän viettää tänä keväänä kolme kuukautta Helsingissä Artist at Risk -järjestön kirjoitusresidenssissä.  

Mutta takaisin vuoden 2017 mielenosoituksiin, jossa Moyo hurmasi mielenosoittajia lauluillaan.

”Mugabe, kiitos siitä, että vapautit meidät siirtomaaisäntien sorrosta. Nyt on kuitenkin aikasi lähteä”, Moyo lauloi.

Hänen kappaleistaan tuli niin suosittuja, että niitä soitettiin kaiuttimista ympäri maata. Lisäksi moni zimbabwelainen jakoi Moyon kappaleita sosiaalisessa mediassa ja pikaviestipalveluissa.

Viikko mielenosoitusten alkamisen jälkeen Mugabe syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa ja hänen paikalleen nousi Mugaben sisäpiiriin kuuluva Emmerson Mnangagwa. Vallanvaihdos ei kuitenkaan tuonut mukanaan kansanvaltaa. Sen sijaan Zimbabwe muuttui Moyon mukaan sotilasvaltioksi.

”Sama musiikki soi, vaikka jotkut tanssijat ovatkin vaihtuneet lavalla. Mugaben aikana poliisi käytti kyynelkaasua ja pamppua mielenosoittajia vastaan. Nyt vastassa ovat armeijan sotilaat, jotka käyttävät luoteja.”

Luotien lisäksi Zimbabwen hallitus hankaloittaa opposition järjestäytymistä muun muassa sulkemalla internetyhteyden mielenosoitusten ajaksi. Tosin Moyo ja muut aktivistit ovat onnistuneet kiertämään rajoituksia tietyillä pikaviestisovelluksilla.

Pienistä erävoitosta huolimatta Moyo näkee maansa tilan huolestuttavana.

”Zimbabwen nuoret eivät voi vaikuttaa tulevaisuuteensa. He ovat turhautuneita. Meillä on paljon hyviä yliopistoja, mutta nuorille ei löydy töitä.”

”Meidän on annettava mahdollisuus aidolle kansanvallalle. Toivon, että voin tavata Suomessa yhteistyökumppaneita ja että suomalaiset saisivat tietää maani tilasta”, Moyo sanoo.

Fingo järjestää 9.4 Zimbabwen ihmisoikeustilannetta käsittelevän tilaisuuden, jossa Moyo on puhumassa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!