Elämme suurta vaalikevättä.

Nigeriassa järjestettiin 23. helmikuuta yhdistetyt parlamentti- ja presidentinvaalit. Afrikan runsasväkisimmän maan vaaleilla on merkitystä koko mantereelle. Vaaliviranomaiset siirsivät vaalipäivää viikolla aiottua myöhemmäksi, sillä heidän mukaansa vaalien järjestäminen aikataulun mukaisesti ei ollut mahdollista muun muassa logististen ongelmien vuoksi.

Edellisiä vaaleja leimanneet väkivaltaisuudet toistuivat: kansalaisjärjestöjen mukaan kymmeniä ihmisiä kuoli vaalipäivien levottomuuksissa. Istuva presidentti Muhammadu Buhari valittiin toiselle nelivuotiskaudelle. Oppositio kiisti vaalituloksen.

Vaalipäivää lykättiin myös Thaimaassa, jossa mennään uurnille alkujaan suunnitellun helmikuun lopun sijasta maaliskuun lopulla. Vaalit ovat ensimmäiset vuoden 2014 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Maahan hyväksyttiin vuonna 2017 uusi perustuslaki, joka on muuttanut parlamentin rakennetta ja vaalitapaa. Nähtäväksi jää, johtavatko vaalit aitoon demokratiaan vai pysyykö valta sotilaiden käsissä.

Myöhemmin keväällä on maailman suurimman demokratian, Intian, vuoro. Istuva pääministeri Narendra Modi valitaan todennäköisesti jatkokaudelle. Hänen johdollaan Intian politiikkaan on tullut hindunationalistinen sävy, mikä huolestuttaa maan monia vähemmistöjä. Intiassa äänioikeutettuja on yli 900 miljoonaa, ja äänestys kestää yli kuukauden.

Listaan voi lisätä esimerkiksi Indonesian, Filippiinit, Etelä-Afrikan, Argentiinan, Algerian ja Ukrainan, joissa kaikissa pidetään merkittävät vaalit vuoden 2019 aikana. Vaaleissa valitaan tänä vuonna johtajia kaikkiaan yli kahdelle miljardille ihmiselle.

Ai niin, ja onhan tuloillaan myös Suomen eduskuntavaalit (14. huhtikuuta) ja europarlamenttivaalit (26. toukokuuta). Kannattaa äänestää, kun voi.