Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parasta – vai haluaako? Ilmastovanhempi Jonni Lehtirannasta ei siltä näytä. “Jos aidosti haluttaisiin lasten parasta, elettäisiin ilmasto edellä. Kuinka moni vanhempi tekee niin?”

2013 perustetun Ilmastovanhemmat-järjestön jäsenet ovat omien sanojensa mukaan ”tavallisia isiä, äitejä, isovanhempia, kummeja ja lasten läheisiä.” 

Järjestön sanoma on selvä: ilmaston tulevaisuus on lastemme tulevaisuus. Ilmaston muuttuessa myös vanhemmuuden tulisi muuttua. Lasten paras tulisi punnita maapallon mittakaavassa.

Ilmasto saa näkyä ja kuulua kasvatuksessa. Lehtiranta itse aloitti hyvin yleisellä tasolla: perheen viisivuotiaalle on kerrottu, miten hiilijalanjälki syntyy ja miten sitä voi pienentää. Lihaa syödään harvoin, lyhyet matkat pyöräillään ja pihalla on sähköauto. Lehtiranta ajattelee, että kun lapsi kasvaa vähäpäästöiseen elämään, on se hänelle tutumpaa aikuisena.

”Nyt syntyvän lapsen elämänmittaisen hiilijalanjäljen tulee olla alle kymmenesosa suurten ikäluokkien vastaavasta.”

Ilmastovanhemmat ei ole järjestönä ainoa laatuaan. Vanhemmat ympäri maailmaa ovat alkaneet pohtia perhe-elämää ilmaston näkökulmasta. Netin keskusteluryhmissä mietitään, miten perhe voisi syödä mahdollisimman ilmastokestävästi. Kimppakyytejä suunnitellaan sekä arjessa että lomille lähdettäessä, autoja sekä tarve-esineitä lainataan.