YK:n ensimmäinen teknologia- ja innovaatiolaboratorio Euroopassa on aloittanut toimintansa Espoossa. Laboratorio avattiin virallisesti start up -tapahtuma Slushin yhteydessä joulukuun alussa. Lyhennenimellä UNTIL tunnettu innovaatiolaboratorio sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksella toimivassa A Grid -kasvuyrityskeskuksessa.

Laboratoriosta tulee mieleen kojeet, laitteet, lasiputket ja pipetit, mutta todellisuudessa YK:n uusi innovaatiolaboratorio näyttää melko tavalliselta toimistolta. Ainoastaan futuristiset valokeinut osana sisustusta erottavat sen perinteisestä avokonttorista.

Tilanne voi vielä muuttua, vihjaa ohjelmajohtaja Marketta Gland. Toiminta on vasta muotoutumassa ja avokonttorin työpöytien ympärillä on toistaiseksi tyhjää, mutta rekrytoinnit ovat käynnissä.

Mitä innovaatiolabotoriossa sitten on käytännössä tarkoitus tehdä?

”Tarkoituksena on keskittyä uudenlaisiin, innovaatiot mahdollistaviin teknologioihin, joiden pohjalta saataisiin nopeammin kehitettyä vaikuttavia ratkaisuja maailman ongelmiin. Perinteinen kehitysyhteistyö ei enää yksinään riitä”, Gland sanoo.

Esimerkkeinä uusista teknologioista Gland mainitsee tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjutekniikan, robotit, lennokit ja bioteknologian.

”Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa voitaisiin hyödyntää omistussuhteiden jäljittämiseen konfliktioloissa tai eettisten tuotantoketjujen osoittamiseen. Sitä ei voi lahjoa eikä oikeutta esimerkiksi maanomistukseen poistaa paperit viemällä.”

”Tarkoituksena on löytää hienoja projekti-ideoita ja miettiä yhdessä, voisiko niihin lähteä mukaan.”

Ajatuksena ei siis ole kehittää innovaatioita yksin, vaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, ja auttaa näitä niiden viemisessä maailmalle. Tarpeeksi lupaaville projekteille laboratorio tarjoaa ”osaamisen, verkostot, pääsyn maailman eri maihin, maailman markkinoille, kontaktipinnat YK-rahastoihin ja YK-järjestöihin”, Gland sanoo.

Ei pelkästään köyhien auttamista

YK:n innovaatiolaboratorioita on Suomen lisäksi perustettu Malesiaan. Seuraavia ollaan avaamassa Egyptiin ja Intiaan ja keskusteluja on käynnissä myös Kazakstanin ja Mauritanian kanssa.

Suomen laboratorion neljä painopistealuetta ovat koulutus, kiertotalous, rauha ja turvallisuus sekä terveys. Myös muiden alojen innovaatioille voidaan tarjota tukea, jos ideat ovat tarpeeksi hyviä, Gland sanoo.

Innovaatiolaboratorioiden tavoitteena on YK:n kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen.

”Esimerkiksi maatalouspuolella olemme käyneet keskusteluja erään lupaavan start upin kanssa, jossa hyödynnetään tekoälyä parempien satojen tuottamiseen.”

Konkreettinen, jo käynnistetty projekti on yhteinen kiihdytysohjelma koulutusalan yrityskiihdyttämö xEdun kanssa. Haastattelun aikana aulassa on meneillään workshop, jossa pääosin suomalaisia start up -yrityksiä neuvotaan, ”miten kehittyviin maihin päästään”, kuten Gland kuvaa.

”Me tarjoamme heille verkostot ja kontaktit sekä pilotointimaita, joissa start upien ideoita keväämmällä pilotoidaan.”

Yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään järjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallitusten, ministeriöiden ja kaupunkien kanssa. Järjestöpuolella keskusteluja mahdollisista yhteistyökuvioista on Glandin mukaan käyty muun muassa Safer Globen, Fingon ja Laajan turvallisuuden verkosto Wisen kanssa.

YK:n innovaatiolaboratoriota rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Rahoituspäätös kolmelle vuodelle on 7,5 miljoonaa euroa.

Gland myöntää, että kehitysyhteistyön lisäksi tarkoituksena on myös Suomen asian edistäminen.

”Tässä on kaksi puolta, joista toinen on tietysti se, että Suomen on näin mahdollista viedä omaa osaamistaan muualle. Toinen, erityisesti YK:n näkökulmasta tärkeä puoli, on löytää ratkaisuja maailman ongelmiin. Tämä on tapa tehdä kehitysyhteistyötä ja pyrkiä tekemän sitä tehokkaalla tavalla.”