Pakistanin äänestäjät torjuivat ääriainekset – jihadistipuolueet jäivät ilman kansanedustajia

Pakistanin vaaleihin osallistui useita terrorismiyhteyksistä tunnettuja puolueita. Ne saivat vain vähän ääniä eivätkä yhtään paikkaa kansalliskokoukseen. "Kansa ei halua antaa heille valtaa säätää lakeja”, sanoo apulaisprofessori Muhammad Junaid Peshawarin yliopistosta.

(IPS) — Pakistanilaiset äänestäjät hylkäsivät poliittiset puolueet ja ehdokkaat, joilla on yhteyksiä kiellettyihin terrorijärjestöihin. Heinäkuun 25. päivän vaaleissa kansa antoi jihadistien sijaan tukensa vapaamielisille voimille ja rauhalle, jotka henkilöityivät kriketinpelaajana mainetta hankkineeseen Imran Khaniin.

Ennen vaaleja Pakistan sai niin kotimaasta kuin ulkomailtakin moitteita siitä, että ehdokkaina oli satoja ihmisiä, jotka tukevat avoimesti terrorijärjestöjä.

Vaaleihin osallistui esimerkiksi Jamiat Ulemai Islam Sami -puolue, jonka johtaja Maulana Samiul Haq tunnetaan Talebanin isänä, ja hänen koraanikoulustaan puhutaan jihadistien yliopistona. Puolue ei saanut yhtään paikkaa kansalliskokoukseen.

Allah-o-Akbar Tehreek -puolueella puolestaan oli ehdokkaita, joilla on läheisiä yhteyksiä Mumbain vuoden 2008 terrori-iskun suunnittelijaan Hafiz Muhammad Saeediin. Ehdokkaina olivat esimerkiksi Saeedin poika Talha Saeed sekä vävy Khalid Waleed.

Kumpaakaan ei valittu, ja puolue sai vain 171 441 ääntä vaaleissa, joissa uurnilla kävi 49 miljoonaa ihmistä.

”Yksikään terrorismiin kytkeytyvistä puolueista ei saanut ainuttakaan edustajaa kansalliskokoukseen, sillä kansa ei halua antaa heille valtaa säätää lakeja”, Peshawarin yliopiston apulaisprofessori Muhammad Junaid sanoo.

Armeija demokratian puolella

Pakistan on vuosien mittaan saanut enemmän kuin oman osansa ääri-islamistisesta terrorista, eikä asia jäänyt unhoon vaalikampanjankaan aikana. Kesäkuun 10. päivä Awami-puolueen ehdokas Haroon Bilour ja 30 muuta surmattiin Peshawarisssa, kesäkuun 13. itsemurhapommittaja tappoi Balochistanissa ehdokas Siraj Raisanin ja 130 sivullista. Vielä vaalipäivänäkin 30 ihmistä murhattiin itsemurhaiskussa.

Äänestysvilkkaus kohosi kuitenkin 55 prosenttiin, mikä on korkein lukema Pakistanin historiassa.

”Äänestyskoppien ulkopuolella nähtiin pitkiä jonoja. Ihmiset olivat hyväntuulisia, kaupunkeja ja kyliä koristivat puolueiden liput ja äänestämään kannustavat banderollit. Viesti oli selvä. He halusivat demokratiaa hinnalla millä hyvänsä ja hylkäsivät terrorismin kaikissa muodoissaan”, politiikan tutkija Khadim Hussain sanoo.

Äänestyspaikkoja turvaamassa oli 350 000 sotilasta. Pakistanilla on kokemusta myös sotilasvallasta, mutta tällä kertaa armeija asettui tukemaan demokratiaa.

”Ääriryhmät haluavat luoda maahamme anarkiaa, mutta kansakunta on yhdistynyt niitä vastaan. Sotilas- ja siviilijohtomme ovat yksimielisen päättäväisesti jatkamassa terrorin vastaista sotaa sen loogiseen päätepisteeseen”, armeijan tiedottaja kenraalimajuri Asif Ghafoor kommentoi vaalitulosta.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!