Urheilubrändit Adidas ja Nike rikastuttavat jalkapallojoukkueita yhä suuremmilla summilla samaan aikaan, kun niiden alihankkijoille tuotteita ompelevat naiset tienaavat polkupalkkaa, moittivat kansainväliset yritysvastuujärjestöt.
Vaatteiden tuotanto-olosuhteita seuraavan Clean Clothes -kampanjan ja sen kumppanin Éthique sur l’étiquetten mukaan työntekijöiden palkan osuus lenkkitossuparin tuotantokustannuksista on pudonnut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Esimerkiksi Niken lenkkariparin hinnasta vain 2,5 prosenttia menee työntekijöiden palkkoihin. Vuonna 1995 osuus oli neljä prosenttia. Voiton osuus on noussut 3,5 prosentista viiteen prosenttiin.
Taustalla on selvityksen mukaan se, että firmat ovat siirtäneet tuotantonsa Kiinasta yhä halvempiin maihin, kuten Vietnamiin, Kambodžaan ja Indonesiaan.
Palkka näiden maiden alihankkijoiden tehtaissa on 45–65 prosenttia elämiseen riittävän palkan alapuolella. Esimerkiksi Indonesiassa tekstiilityöläiset tienaavat 82–200 euroa kuussa, kun he järjestöjen arvion mukaan tarvitsisivat 363 euroa.
Järjestöjen aihetta käsittelevä raportti (pdf) julkaistiin tällä viikolla alkavien jalkapallon MM-kisojen alla. Adidas ja Nike sponsoroivat 22:ta kisojen 32 osallistujajoukkueesta. Niiden sponsorisopimusten ja markkinointibudjettien arvo on kasvanut huikeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, raportissa kerrotaan.
Esimerkiksi Saksan maajoukkue saa Adidakselta seuraaviin MM-kisoihin asti 65 miljoonaa euroa vuodessa, kolme kertaa enemmän kuin edellisen sopimuksen mukaan.
”Työntekijöiden palkat samojen brändien tuotantoketjussa eivät seuraa tätä nousevaa trendiä”, järjestöjen tiedotteessa todetaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan sekä Adidas ja Nike ovat kertoneet edellyttävänsä vähintään laillisen minimipalkan maksamista tuotteitaan ompeleville työntekijöille. Ongelmana kuitenkin on, että usein maiden laillinen minimipalkka on vähemmän kuin elämiseen riittäväksi arvioitu palkka.
Raportissa vaaditaan firmoilta elämiseen riittävän palkan varmistamista, mikä olisi sen mukaan myös mahdollista. Rahat olisi säästetty jo sillä, että sponsorisopimusten arvo olisi pidetty vuoden 2012 tasolla.
”Sen sijaan brändit päättivät käyttää rahat jalkapallonpelaajiin”, järjestöt toteavat.