On vuosi 1966 Haight-Ashburylla San Franciscossa. Intiaaniaktivisti Sacheen Littlefeatheria luullaan kadulla hipiksi, vaikkei hän edes tiedä, mikä hippi on.
”Menin katsomaan miltä hipit näyttivät ja sanoin, että en minä tuolta näytä!”
Outo sekaannus johtui siitä, että 1960-luvun hipit olivat varastaneet tyylinsä alkuperäiskansoilta. Hipit eivät välttämättä sitä tienneet, mutta eivät he pukeutuneet kuten oikeat alkuperäiskansat – hehän olivat lainanneet tyylinsä Hollywoodista.
Tästä kertoo Tampereen elokuvajuhlilla esitettävä dokumentti Reel Injun. Elokuva esittelee tapoja, joilla alkuperäiskansoja on käsitelty Hollywoodin historiassa ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut yleiseen käsitykseen eri alkuperäiskansoista.
Reel Injun käy läpi Yhdysvaltojen historiaa Hollywood-elokuvien höystämänä ja tekee näkyväksi alkuperäisväestöjen kuvauksessa tapahtuneet muutokset vuosien varrella.
Alun perin alkuperäiskansoja kuvattiin sankarillisina hahmoina, mutta 1930-luvun laman jälkeen maa tarvitsi uuden sankarin. Niin syntyi lännenelokuvien cowboy. Tämä johti aivan uudenlaiseen alkuperäisväestön kuvaukseen: yhtäkkiä heistä olikin tehty vihollisia.
Elokuvan ohjaaja Neil Diamond on itse cree-kanadalainen. Hän kulkee elokuvassa Amerikan halki ja haastattelee matkan varrella alkuperäiskansoja ja elokuvahistorian asiantuntijoita. Elokuvan päätavoite lienee purkaa myyttiä alkuperäiskansoista ja selvittää, millaista heidän elämänsä oikeasti on. Elokuva tarjoaakin uskomattoman määrän esimerkkejä siitä, kuinka kapea ja värittynyt kuva ihmisillä on alkuperäiskansoista. Hollywoodilla on mielikuvien muokkaamisessa valtava merkitys ja siksi elokuvan aihe on erityisen tärkeä.
Hollywood on pitkän historiansa aika tarjonnut kuvaa tiipiissä asuvista ja höyhenpäähineitä pitävistä alkuperäiskansoista, vaikka todellisuudessa höyhenpäähineet kuuluivat nimenomaan tasangoilla asuville alkuperäiskansoille. Esimerkiksi Diamondin kotiseudulla ei tällaisia päähineitä pidetä. Elokuva tarjoaa myös huvittavia esimerkkejä siitä, miten tietyt stereotypiat ovat levinneet. Esimerkiksi hiuspantoja ei oikeasti monikaan ole käyttänyt, mutta elokuvissa niitä esiintyy jatkuvasti. Syy on käytännöllinen: näyttelijöiden peruukit eivät pysyisi päässä ilman pantoja, kun he putoavat hevosen selästä.
Dokumentin lopussa tarjotaan myös positiivisia esimerkkejä alkuperäiskansojen kuvauksesta. Yksi iso muutos tapahtui, kun Atanarjuat: The Fast Runner -elokuva julkaistiin vuonna 2001. Elokuva oli ensimmäisiä niin sanottuja inuiittielokuvia: alkuperäiskansat pääsivät kuvaamaan elämäänsä omilla ehdoillaan. Lisäksi elokuva vielä menestyi kansainvälisesti.
Elokuvilla on edessään vielä pitkä tie kuvata alkuperäiskansoja niin, ettei heitä esitetä stereotyyppisessä tai todellisuutta vääristävässä valossa. Suunta alkaa kuitenkin olla oikea. Reel Injun on vuodelta 2009, mutta yhä erittäin ajankohtainen ja ajatuksia herättävä teos.
Reel Injun Tampere Film -festivaalilla pe 10.3. klo 22.
Lisätietoja: https://tamperefilmfestival.fi/