Asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin maihin jatkuu kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta

Kansainvälisessä asekauppasopimuksessa mukana olevat maat rikkovat jatkuvasti sopimusta ja myös raportoivat omasta aseviennistään löperösti, moittivat kansalaisjärjestöt.

Kansainvälisen asekauppasopimuksen osapuolet kokontuvat tällä viikolla Geneveen tarkastelemaan sopimuksen toteutumista.

Vuonna 2013 hyväksytty asekauppasopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, jolla säännellään tavanomaisten aseiden kauppaa. Se kieltää aseiden myynnin sellaisiin maihin, joissa niitä käytettäisiin sotarikoksiin, kansanmurhiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Sopimuksen tämänvuotinen puheenjohtajamaa on ollut Suomi, ja sen kaudella sopimukseen on saatu mukaan viisi maata lisää. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin tyytymättömiä sopimuksen toimeenpanoon. Niiden mukaan monet maat rikkovat sopimusta jatkuvasti myymällä aseita ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

”Viime vuonna kokouksessa käytettiin liian paljon aikaa prosessiin ja paperien pyörittelyyn. Sillä aikaa tuhansia siviilejä on kuollut ja loukkaantunut vastuuttomien asesiirtojen seurauksena. On keskityttävä siihen, miksi sopimus ylipäätään luotiin: ihmishenkien pelastamiseksi ja kärsimyksen vähentämiseksi maailmassa”, sanoo sopimuksen toteuttamista seuraavan brittiläisen Control Arms -järjestön johtaja Anna Macdonald tiedotteessa.

Control Armsin tuoreen raportin mukaan 19 sopimuksen virallista osapuolta ja kolme allekirjoittajamaata on toimittanut aseita Saudi-Arabiaan sen jälkeen, kun Jemenin sota alkoi vuonna 2015.

Saudi-Arabian tiedetään pommittaneen Jemenissä siviilejä useaan otteeseen. Siitä huolimatta esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat tehneet miljardikauppoja maan kanssa. Saudi-Arabian delegaatio jopa osallistuu Lontoossa asemessuille samaan aikaan, kun sopimuskokous järjestetään, Control Arms sanoo.

Raportin mukaan osapuolet ovat myyneet aseita myös esimerkiksi Venezuelalle ja Filippiineille, joissa viranomaiset ovat käyttäneet aseita julmuuksiin omia kansalaisiaan kohtaan.

Sopimus on joissakin tilanteissa myös toiminut: siihen sitoutuneet maat eivät ole toimittaneet aseita esimerkiksi Myanmarille tai Etelä-Sudanille.

Toisaalta asekauppaa on vaikea seurata, sillä moni maa ei ole toimittanut raporttia asekaupastaan, vaikka sopimus siihen velvoittaa. Viime vuoden raporteista vasta vajaat kaksi kolmasosaa on palautetut. Osa maista – mukaan lukien Suomi – on myös jättänyt pois arkaluontoisimpia tietoja, järjestö kertoo.

Asekauppasopimuksessa on tällä hetkellä mukana 92 virallista osapuolta, joista 89 on ratifioinut sen. Lisäksi allekirjoittajia on nelisenkymmentä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!