Maailmassa annettiin humanitaarista apua viime vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin enemmän apua kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna summa oli 27,3 miljardia dollaria, eli noin 24,4 miljardia euroa, selviää brittiläistaustaisen Development Initiatives (DI) -järjestön vuotuisesta raportista.

Avun kasvu on kuitenkin hidastunut samaan aikaan, kun avuntarvitsijoiden määrä yhä kasvaa. Vuoden 2015 kymmenestä suurimmasta avunantajasta vain neljä lisäsi apua viime vuonna. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan hallitukset, kuten Qatar, Kuwait ja Saudi-Arabia, puolestaan vähensivät apua, raportissa kerrotaan.

DI:n raportissa tarkastellaan hätäapua, eli esimerkiksi konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille tarkoitettua apua. Se tilastoi tai arvioi hallitusten, YK-järjestöjen, Punaisen Ristin, suurten avustusjärjestöjen sekä EU-instituutioiden myöntämän avun.

Raportin mukaan 54 prosenttia humanitaarisesta avusta meni viime vuonna viidelle maalle: Syyrialle, Jemenille, Irakille, Etelä-Sudanille ja Etiopialle. Pääosa avusta myös tuli harvoilta avunantajilta: vajaat kaksi kolmasosaa hallitusten myöntämästä avusta tuli Yhdysvalloilta, Isolta-Britannialta, Saksalta, Ruotsilta ja Japanilta.

Suomi mahtuu raportin mukaan 20 suurimman humanitaarisen avunantajan joukkoon 0,06 prosentin osuudella bruttokansantulostaan.

Vaikka humanitaarinen apu on kasvanut, se ei riitä. Esimerkiksi YK:n hätäapuvetoomuksesta saatiin viime vuonna rahoitettua vain 60 prosenttia. Viime viikolla YK kertoi joutuvansa nostamaan tämänvuotisen hätäapuvetoomuksensa summan aiemmasta noin 19,9 miljardista eurosta noin 21 miljardiin.

Yhteensä apua tarvitsisi YK:n mukaan 141 miljoonaa ihmistä. Kasvun taustalla on muun muassa Kongon Kasain maakunnan väkivalta, Kenian kuivuus, syklonit Madagaskarilla ja Mosambikissa, Perun tulvat sekä nälänhädän uhka Nigeriassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Jemenissä.