Ecuadorin uusi johtaja tavoittelee intiaanien suosiota

Toukokuussa virkaansa astuva Lenín Moreno on korostanut haluaan rakentaa siltoja kansalaisliikkeiden ja alkuperäiskansojen suuntaan. Intiaanit ovat kritisoineet Ecuadorin nykyistä johtoa muun muassa kaivostoiminnasta.

(IPS) — Ecuadorin presidentiksi 24. toukokuuta nouseva Lenín Moreno on huolissaan puolueensa kannatuksen heikkenemisestä alkuperäisasukkaiden ja kansalaisliikkeiden parissa.

Moreno, 64, toimi varapresidenttinä 2007–2013, vietti välivuodet YK-tehtävissä ja teki nyt voittoisan paluun politiikkaan. Hän edustaa vasemmistolaista Movimiento Alianza País -puoluetta, kuten kymmenen vuotta vallassa ollut nykyinen presidentti Rafael Correakin.

Moreno on pyörätuolissa jouduttuaan ryöstäjän ampumaksi vuonna 1998, ja hän johti viime vuodet YK:n vammaisjärjestöä Genevessä. Vaalikampanjassaan hän painotti uudistusten tarvetta erityisesti koulutuksessa ja maataloudessa.

Moreno voitti vaalien toisella kierroksella oikeiston ehdokkaan Guillermo Lasson täpärällä 51,6 prosentin enemmistöllä. Vasemmistohallitus sai enemmistön myös yksikamariseen parlamenttiin, vaikka menettikin ääniä aiempiin vaaleihin verrattuna.

Intiaanit tyytymättömiä

Moreno on huolissaan puolueensa kannatuspohjan murenemisesta varsinkin intiaanien asuttamilla vuoristoseuduilla, joihin pääkaupunki Quitokin kuuluu. Hän korostaa haluaan rakentaa siltoja kansalaisliikkeiden ja alkuperäiskansojen suuntaan.

Intiaanit tukivat Correaa tämän uran alkuvaiheessa, mutta vuonna 2012 heidän suurin järjestönsä Conaie lähti 700 kilometrin marssille Correan hallitusta vastaan ”veden, maan ja ihmisarvon puolesta”. Järjestön mukaan Correan maa- ja vesipolitiikka vahingoittaa alkuperäistä elämäntapaa.

Conaie syyttää hallitusta myös mielenosoitusten kriminalisoinnista ja vastustaa uusia veroja sekä Kiinalle Amazonin alueelta annettuja öljyntuotanto- ja kaivosoikeuksia.

Tehtävää riittää

Politiikantutkija Xavier Flores sanoo, että Moreno sai enemmistön äänistä rannikkoseuduilla, mutta heikentynyt kannatus vuorilla vaatii kiinnittämään huomiota maatalouspolitiikkaan ja intiaanien asemaan.

Alianza País -puolueen johtaja Álvaro Sáenz korostaa, että kannatuspohjan vahvistaminen on välttämätöntä myös oikeiston hyökkäysten varalta. Niitä on tulossa, koska osa Lasson kannattajista ei suostu hyväksymään vaalitappiota.

”Ojennan käteni kaikille, jotka haluavat tarttua siihen ja keskustella suurista kansallisista tavoitteista”, Moreno vakuutti vaalien jälkeen. Hän pyysi liikkeen rivit hylänneitä ”intiaanitovereita, naistovereita, ympäristönsuojelijoita ja nuoria” palaamaan takaisin.

Moreno muistutti, että vaikka paljon hyvää on saatu aikaan viime vuosikymmenellä, tekemistä riittää muun muassa lasten aliravitsemuksen, lukutaidottomuuden ja asuntopulan korjaamisessa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!