Artikkelikuva
Uutta tv-sarjaa tehdessään Ali Jahangiri huomasi

Alias Lönnrot

Koomikko Ali Jahangiri ottaa uudessa tv-sarjassaan selvää nykyajan suomalaisuudesta.

1) Miten sinusta tuli stand up -koomikko?

Sattumalta. Kiinnostus heräsi, ja pääsin heti lavalle kokeilemaan. Lavalla aloin vähitellen tajuta, että pystyn tähän paremmin kuin mihinkään muuhun, mitä olin siihen mennessä tehnyt. Esiintyminen sinänsä ei ole koskaan ollut suurin huolenaiheeni, vaan pikemminkin sen hillitseminen.

2) Onko sinulla ollut hyötyä maahanmuuttajataustastasi?

Totta kai. Heti kun nousen lavalle, ihmiset näkevät, että erotun muista stand up -koomikoista. Taustani tekee minusta mielenkiintoisen, mutta se ei ole tehnyt minusta hauskempaa. Haittana vain on, että kun on kerran laitettu lokeroon, siitä on vaikea päästä pois.

3) Miten Alias Lönnrot -sarjan idea syntyi?

Minua pyydettiin tekemään Ylelle ohjelmaa. Nimi syntyi palaverissa, kun keksittiin, että mitä jos lähtisin etsimään Suomesta ilmiöitä, jotka yhdistävät meitä – ihan niin kuin Elias Lönnrot aikoinaan teki.

Etsimme ehkä itseämme samaan tapaan kuin Lönnrotin aikaan tehtiin, ja oma ajatusmaailmani on sellainen, että kun muut näkevät negatiivista, minä haluan kääntää sen positiiviseksi. Muuten sarjalla ei ole mitään tekemistä Kalevalan kanssa, vaan siinä keskitytään vain nykyajan suomalaisiin.

4) Miten pakolaiskriisi on vaikuttanut työhösi?

Olen tajunnut, että lavalla minulla on mahdollisuus saada ihmiset kuuntelemaan. Mutta eivät ihmiset halua kuunnella ikäviä asioita, kun ovat tulleet pitämään hauskaa. Olenkin oppinut piilottamaan itselleni tärkeitä asioita puheen sekaan. Kun tilanne oli kuumimmillaan, en halunnut mennä siihen keskusteluun, jota muut kävivät. Se keskustelu keskittyy oireisiin eikä alkuperäisiin ongelmiin ja niiden syihin, kuten pakolaisuuteen. Siis eihän vaikka jonkun Ulla Appelsinin kirjoituksissa ole mitään järkeä. Ne perustuvat vain ihmisten tökkimiseen, ja niin muka syntyy keskustelua. Ei niihin kannata reagoida. Olen halunnut löytää oman näkökulman, ja olen yrittänyt laittaa tunteet sivuun.

5) Yhdellä keikallasi irvailit, että näytät ulkomuodoltasi siltä kuin Hercule Poirot ja Isis sekoittuneet. Miksi sinä saat nauraa Isisille, mutta muut eivät?

Kaikki saavat nauraa Isisille! Mikseivät saisi? Jos on hyvä vitsi, kerro se. Toki pohdin usein, miten karsitaan pois kaikki yleistäminen tai vältetään se, että nauretaan toisten kustannuksella. Mutta Isisin saa tehdä naurunalaiseksi.

6) Olit mukana elokuvaohjaaja Hamy Ramezanin dokumentissa Tuntematon pakolainen, jossa matkustitte Kreikkaan vastaanottamaan pakolaisia. Miten matka vaikutti sinuun?

Se avasi maailmankuvaani, sillä sain itseni kiinni ennakkoluuloistani: katsokaa nyt näitä parkoja. Mutta kun autoin ensimmäisiä ihmisiä rantaan Lesboksella, ihmettelin, miksi ne nauravat, mutta minua ahdistaa. Matkan aikana opin olemaan iloinen heidän puolestaan, ja nykyään mietin paljonkin näitä näkökulmaeroja.

7) Mitä uutta opit suomalaisuudesta tv-sarjaa tehdessä?

En oppinut mitään uutta, mutta pääsin vahvistamaan sitä, minkä jo tiesin: että on paljon myyttejä, jotka eivät pidä paikkaansa. Kuten se, että suomalaiset eivät näytä tunteitaan.

8) Mitä opit omasta suomalaisuudestasi?

Hyvä kysymys. Yleensä kun puhutaan suomalaisuudesta, mietitään luontoa, ilmastoa ja ruokaa, ikään kuin jotain objekteja. Turhan harvoin suomalaiset muistavat puhua vaikkapa talkoista, demokratiasta tai tasa-arvosta. Globalisoitumista ei voi estää, ja tulevaisuudessa arvot määrittävät enemmän suomalaisuutta kuin ne tutut objektit. Kannattaa miettiä, minkälaisen yhteiskunnallisen tilanteen seurauksena esimerkiksi äitiyspakkaus on syntynyt.

9) Mitä toivot sarjasi vastaanotolta?

Toivon vain, että ihmiset nauravat ja miettivät, että olenko tuollainen vai enkö ole.

10) Minkälaisia suomalaisia kasvatat omista lapsistasi?

Aidosti vapaita. Itsenäisiä. Että he antaisivat enemmän kuin ottaisivat.

Alias Lönnrot TV2:ssa 10.11. alkaen ja Yle Areenassa 1.11.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!