Nikkelin alamäki kurittaa Kuubaa

Nikkelin maailmanmarkkinahinnan romahdus koettelee muitakin kuin Talvivaaraa.

(IPS) — Nikkelin maailmanmarkkinahinnan romahdus koettelee muitakin kuin suomalaista Talvivaaraa. Kuuballe nikkeli on tärkeä vientituote. Käytössä olevat malmivarannot uhkaavat ehtyä 20 vuodessa, mutta uusiakin on löydetty.

Moassa saaren koillisrannikolla sijaitseva nikkelin ja koboltin avolouhos on viime vuosina tuottanut Kuuballe keskimäärin yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoden tuloihin povataan tuntuvaa laskua.

Nikkeli on ruostumattoman teräksen pääraaka-aine, jota käytetään myös erilaisissa akuissa ja laitteissa kännyköistä lentokoneen moottoreihin.

Nikkelin tonnihinta on pudonnut kahdeksan vuoden takaisesta 50 000 dollarin huipusta reiluun 8 000 dollariin eli alimmilleen sitten vuoden 2003. Pääsyy on Kiinan talouskasvun hidastuminen.

Kanada mukana

”Välitön tavoitteemme ei ole lisätä tuotantoa, vaan tehostaa sitä ja alentaa kustannuksia”, sanoo Moan suurimman nikkelintuotantolaitoksen, Comandante Pedro Sotto Alban, apulaisjohtaja Ricardo Quintana. Vuonna 1994 perustetun yhteisyrityksen takana ovat valtiollinen Cubaníquel ja kanadalainen Sherritt International.

Kuuba on maailman 12. suurin nikkelintuottaja. Moan louhoksilla toimii Sotto Alban lisäksi valtiollinen Ernesto Che Guevara -yhtiö. Nykytahdilla alueen nikkelivarat riittävät 18–20 vuodeksi, Quintana kertoo.

Tehostamistoimiin kuuluu muun muassa tänä kesänä valmistuva rikkihapon tuotantolaitos, joka korvaa prosessissa käytetyn kemikaalin kallista tuontia.

Quintana korostaa myös ympäristöseikkoja. Kun tehdas hyödyntää omassa prosessissaan syntyvää höyryä, pienenevät rikkidioksidipäästöt liki kolmanneksella. Myös kiinteän jäteaineksen hyödyntämistä suunnitellaan.

Palkka houkuttelee

Kuuba aikoo tuottaa jatkossakin 56 000 tonnia nikkeli- ja kobolttisulfidia vuodessa, Cubaníquelin johtaja Eder Manuel Oliveros vakuuttaa. Jauhe laivataan Moan satamasta ulkomaille jalostettavaksi metalleiksi.

Cubaníquel on paikallistanut saarelta lisää nikkeliesiintymiä, joiden tutkiminen on vielä kesken. Oliverosin mukaan muun muassa Camagüeyn alueen löydöt antavat Kuuban nikkelintuotannolle ainakin 120 vuotta lisäaikaa.

Moan kaupungin 75 000 asukkaasta 60 prosenttia saa elantonsa nikkelistä. Vaikka seutu kuuluu Kuuban saastuneimpiin, sinne muuttaa toiveikasta väkeä saaren muista osista.

Pedro Sotto Alban nikkelitehtaalta sihteerin paikan saanut Yaquelín Cintras muuti Moaan saman Holguínin maakunnan Antillasta. ”Täällä on enemmän työtilaisuuksia”, hän kiittelee.

Yhteisyrityksen 1 900 työntekijää ovat muiden kateuden kohteena hyvien palkkojensa vuoksi. Tehtaalla maksetaan keskimäärin sata euroa kuussa, kun julkisen alan keskiansio Moassa jää 18 euroon, kertoo apulaispormestari Miguel Mariano Urgellés.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!