Internetin, matkapuhelinten ja muun digitaaliteknologian leviäminen on herättänyt toiveita talouskasvusta, palveluiden parantamisesta ja työpaikkojen syntymisestä myös kehitysmaissa, mutta Maailmanpankin mukaan digivallankumouksen edut ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi.

YK:n viimevuotisten tilastojen mukaan yli 40 prosenttia maailman väestöstä käyttää nettiä. Maailmanpankin tuoreessa vuosiraportissa kuitenkin todetaan, että 60 prosenttia maailman väestöstä on yhä laajenevan digitaalisen talouden ulkopuolella. Digitaalistumisen edut ovat kasautuneet rikkaille, ammattitaitoisille ja vaikutusvaltaisille, joilla on ollut paremmat mahdollisuudet hyötyä tilanteesta.

Yksittäisiä menestystarinoitakin toki on, raportissa muistutetaan. Esimerkiksi Itä-Afrikassa aikuisista yli 40 prosenttia maksaa laskunsa kännykällä. Intia puolestaan on luonut digitaalisen tunnistusjärjestelmän viiden vuoden aikana lähes miljardille ihmiselle.

Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu varoittaa silti myös uuden alaluokan syntymisen riskistä.

”Kun lähes 20 prosenttia maailman väestöstä on luku- ja kirjoitustaidottomia, digitaalisten teknologioiden leviäminen yksinään tuskin auttaa sulkemaan globaalia tiedon kuilua”, hän sanoo Maailmanpankin tiedotteessa.

Digiajan mahdollisuuksien toteuttamiseksi netin pitäisi Maailmanpankin mukaan olla universaali, avoin, turvallinen ja kohtuuhintainen. Myös esimerkiksi työntekijöiden taidot pitäisi kehittää uuden talouden vaatimusten mukaiseksi.