Vähentääkseen turvapaikanhakijoiden määrää EU on antamassa Turkille rahallista tukea pakolaisten olojen parantamiseen ja visioi uusien pakolaisleirien perustamista Turkkiin. EU myös aikoo tiukentaa rajavalvontaansa yhteistyössä Turkin kanssa.
Mukavaa, että Turkkia vihdoinkin halutaan auttaa. Syyrian sisällissota kun on jatkunut nyt jo yli 4,5 vuotta. Mutta jos avun halutaan tuottavan tuloksiakin, pitäisi sen olla realistisesti suunniteltua.
Turkissa on yli 2,2 miljoonaa syyrialaista, irakilaisiakin tuhansia. Hallitus pitää yllä Punaisen puolikuun kanssa 25 leiriä, joilla asuu noin 257 000 ihmistä. Suurin osa tulijoista majoittuu siis vuokra-asunnoissa, slummeissa ja kaduilla.
Oletus, että Turkki saisi suuremman ihmismäärän jäämään hulppeammat puitteet tarjoaville leireille, on epärealistinen. Leireillä ei ole tarjota yhtä tärkeintä asiaa ihmiselämässä, eli tulevaisuuden visiota.
Kaakkois-Turkki, jossa leirit sijaitsevat, on yksi maan köyhimpiä alueita, jossa jo minimipalkkaisen (300e /kk) työn löytyminen on paikallisillekin onnenpotku. Pakolaisten tilanne on vaikeampi, sillä työmarkkinoilla on ylitarjontaa halvasta työvoimasta. Turkki ei edes demografiansa puolesta tarvitse lisää nuorta työvoimaa toisin kuin monet EU-maat. Puolet Turkin 78-miljoonaisesta kansasta on alle 31-vuotiaita.
Elämää teltassa tai kontissa ei myöskään voi verrata elämään asunnossa. Kuinka kauan on realistista olettaa, että aikuinen ihminen elää väliaikaista elämää ahtaissa oloissa?
Osa tulijoista ei jää leireille myöskään siksi, että he kokevat, etteivät he olisi turvassa sielläkään. Nukkuisitko itse yösi hyvin, jos päätyisit samalle leirille omaa poikaasi kiduttaneen tahon taistelijan perheen kanssa? Voi olla, että hostellihuone jossakin muualla Turkissa tai lähtö Eurooppaan, pois koko alueelta, kävisi mielessä. Turvallisuudentunnetta ei voi ostaa rahalla.
Tulijoiden määrää EU-aluelle voidaan toki vähentää EU:n omaa rajavalvontaa tiukentamalla, mutta maantieteelliset realiteetit tekevät siitä Turkin osalta haastavampaa. Turkin rantaviiva on niin poukamainen, että sen jokaisen pikkurannankin vartiointi salakuljettajien kumiveneiltä ympäri vuorokauden kuulostaa miltei mahdottomalta. Yhtä helppo tehtävä olisi valvoa, ettei kukaan suomalainen lähde veneilemään keskellä yötä.
Tuntuu siltä, etteivät EU-maat edelleenkään uskalla astua Turkin (tai edes naapurimaa-Kreikan) saappaisiin ja miettiä millaisissa realiteeteissa pakolaisleireillä tässä maailmassa eletään ja miten he itse toimisivat samassa tilanteessa. Jos Suomeen saapuisi miltei 3% väestöämme vastaava määrä pakolaisia, kuten Turkkiin on saapunut, ja osa heistä yrittäisi jatkaa matkaansa muualle, sanoisitteko te heille:
”Ei, älkää lähtekö, me emme aio päästää teitä täältä pois”?