Maailman menoa kuvasivat viime vuonna monet ei-valtiollisten aseellisten ryhmittymien iskut siviilejä vastaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään ilmestyneen vuosiraportin mukaan ryhmät syyllistyivät laittomiin tappamisiin ainakin 35 maassa, kuten Nigeriassa ja Irakissa.

Suoranaisia sotarikoksia ja muita humanitaarisen oikeuden vastaisia tekoja tehtiin 18 maassa. Mikäli maailma ei reagoi tehokkaammin konfliktien luonteen muuttumiseen, tänäkin vuonna siviilit joutuvat aseistettujen ryhmien kohteeksi ja humanitaarinen kriisi sekä pakolaiskriisi pahenevat, Amnesty varoittaa.

”Vuosi 2014 oli katastrofaalinen miljoonille ihmisille, jotka joutuivat elämään konfliktien keskellä. Kansainvälisen yhteisön toiminta on ollut häpeällisen tehotonta. Maailman johtajat eivät voi teeskennellä, ettei siviilien suojeleminen ole heidän vastuullaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Amnesty kritisoi sitä, että moni valtio on reagoinut uusiin turvallisuusuhkiin pikemminkin lisäämällä kansalaistensa sortoa. Esimerkiksi Pakistan palautti viime vuonna teloitukset vastauksena terrorismiin. Nigeriassa taas terrorijärjestö Boko Haramista jo muutenkin kärsivät siviilit joutuvat myös valtion turvallisuusjoukkojen väkivallan kohteeksi.

Järjestön mukaan turvallisuusuhkiin reagoiminen ihmisoikeuksia rajoittamalla ei toimi.

”Näemme huolestuttavia merkkejä siitä, että johtajat tukahduttavat protesteja, ottavat käyttöön ankaria terrorin vastaisia lakeja ja käyttävät epäoikeutettuja joukkotarkkailutekniikoita vastauksena turvallisuusuhkiin. — Ne luovat sorron ympäristön, jossa ääriajattelu voi kukoistaa”, toteaa Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty.

Amnesty ehdottaa, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenvaltiot luopuisivat veto-oikeudestaan tilanteissa, joissa on käynnissä kansanmurha tai vakava kansainvälisen oikeuden loukkaus. Turvallisuusneuvosto ei ole kyennyt päätöksiin esimerkiksi Syyrian, Irakin, Gazan, Israelin ja Ukrainan kriisien yhteydessä, koska poliittiset intressit ovat tulleet tielle.

Suomelle pyyhkeitä transihmisten kohtelusta

Raportissa käsitellään yhteensä 160 maan ihmisoikeustilannetta. Sen mukaan sananvapautta rajoitettiin viime vuonna 119 maassa, kidutusta ja muuta julmaa tai epäinhimillistä kohtelua tapahtui ainakin 131 maassa ja epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä järjestettiin 93 maassa.

Suomi saa raportissa edellisvuosien tapaan moitteita turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja etenkin lasten säilöönotosta. Suomen ihmisoikeusongelmiksi nostetaan myös naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta. Lisäksi raportissa käsitellään myös Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n vankilentoja, joiden roolista Suomessa ei ole päästy selvyyteen.

Uutena asiana raportissa mainitaan transsukupuolisten oikeudet. Juridisen sukupuolen vahvistaminen edellyttää Suomessa lääketieteellistä selvitystä, täysi-ikäisyyttä, todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä ja avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevilta siviilisäädyn muuttamista. Translaki oli tarkoitus uudistaa tällä vaalikaudella, mutta se jäi tekemättä.