Israelin ja Gazassa valtaa pitävän Hamas-järjestön välillä solmittu tulitauko on kestänyt nyt jo yli viikon, mutta merkkejä rajojen avautumisesta ei ole vielä ilmassa, sanovat paikan päällä olevat avustusjärjestöt.

Osapuolten solmima tulitaukosopimus ei ole julkinen, mutta yleisenä oletuksena on ollut, että Gazan lähes kymmenen vuotta kestänyt taloussaarto hellittäisi osana väkivaltaisuuksien päättymistä. Muun muassa lääkkeistä ja rakennustarvikkeista on huutava pula.

”Meillä oli toiveena, että rajanylityspaikoilla näkyisi välittömiä muutoksia. Tilanne on tällä hetkellä kriittinen etenkin lääkeiden osalta”, brittiläisen Medical Aid for the Palestinians -järjestön ohjelmajohtaja Fikr Shaltoot kertoi IRIN-uutistoimistolle.

Israel on käytännössä hallinnut kokonaan kaistaleen tuontia, vientiä ja merialueiden käyttöä sen jälkeen, kun Hamas nousi kaistaleen hallitsijaksi vuonna 2007.

Gazassa pelätäänkin nyt, että saarron purkaminen osoittautuu samanlaiseksi tyhjäksi lupaukseksi kuin vuoden 2012 sodan jälkeen.

”Gazan asukkaiden on mahdotonta aloittaa uudelleenrakennus ja paraneminen, jos aluetta rampauttava saarto puretaan”, sanoo Gazassa työskentelevä Pelastakaa Lasten David Hassell.

Viime viikolla julkaistun arvion mukaan kaistaleen infrastruktuurin jälleenrakennus tulee kestämään ainakin 20 vuotta ja maksamaan yli 4,5 miljardia euroa.

Ulkomaalaisia kansainvälisen oikeuden eteen?

Uutislähteiden mukaan palestiinalaisten ulkoministeri on Riad Malki lähetti viime viikolla YK:lle ja joukolle länsimaisia ulkoministeriöitä kirjeen, jossa hän vaatii kansainvälistä yhteisöä asettamaan syytteeseen ulkomaalaisia, jotka ovat palvelleet Israelin armeijassa ja sitä tukevissa tehtävissä.

Malikin mukaan Israelin armeija on syyllistynyt vuosikausien ajan sotarikoksiin Gazan kaistaleella ja ulkomaiden tulisi selvittää omien kansalaistensa vastuuta rikoksista.

Israelin järjestämässä Sar-El-vapaaehtoisohjelmassa työskentelee vuosittain tuhansia ulkomaalaisia aseettomissa tukitehtävissä. Ohjelmaan on osallistunut myös useita kymmeniä suomalaisia.

Vaatimus on lähinnä symbolinen, sillä vastaanottajavaltioiden ei juurikaan uskota reagoivan kirjeeseen.