Artikkelikuva
Natalia Mann: Pasif.ist. Rattle Records.

Natalia Mann: Pasif.ist

Uusiseelantilainen Natalia Mann luo musiikkia, jota on vaikea tunnistaa muuksi kuin "maailmanmusiikiksi".

Harpisti Natalia Mann (s. 1975) luo musiikkia, jota on vaikea tunnistaa muuksi kuin ”maailmanmusiikiksi”. Mann on syntyjään uusiseelantilainen ja sukujuuriltaan englantilais-kelttiläis-samoalainen. Hän asuu ja musisoi nykyään Istanbulissa turkkilaisen lyömäsoitintaituri-miehensä Izzet Kizilin kanssa.

Mannin esikoisalbumilla länsimaiseksi mieltyvä, mutta kaikkiin ilmansuuntiin taipuva harppu saa rinnalleen Välimeren itäosissa syntyneen kemenche-viulun, sähkö- ja kontrabasson sekä monenlaisia lyömäsoittimia. Viisihenkinen peruskokoonpano sekä vierailevat muusikot soittavat kauniisti, ilmeikkään joustavasti turkkilaista musiikkia, jota maustetaan muun muassa jazzilla ja uusiseelantilaisilla perinnesoittimilla. Välillä käväistään nykymusiikin tai äänitaiteen liepeillä, muttei silloinkaan kadoteta kommunikoivuutta. Harpun keinahdellen laulavista melodioista voi kuvitella erottavansa jotain kelttiläistäkin. Kaikesta soitosta kuulee, että äänet syntyvät ihmisen käden kosketuksesta – ja sen kosketuksenkin kuulee. Luonnonmukaista musiikkia, aina intiimiä äänitystä myöten.

Kuuntele levy Spotifysta:

Natalia Mann: Pasif.ist

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!