Ensimmäinen elohopeapäästöjä kulutustuotteissa, kaivoksissa ja voimalaitoksissa sääntelevä Minamatan sopimus on avattu allekirjoituksille. Sopimuksen allekirjoitti ensi tilassa 92 valtiota, mukaan lukien Suomi.

Sopimuksen laatimiseen osallistuneen kansalaisjärjestöjen IPEN-verkoston mukaan elohopeasaasteen uhka ympäristölle ja ihmisille on saanut nyt maailmanlaajuisen tunnustuksen. Verkosto vaatii hallituksia ratifioimaan sopimuksen ja ryhtymään toimiin elohopeasaasteiden vähentämiseksi.

”Jotkut sopimuksen osat ovat oikeudellisesti sitovia, toiset taas edellyttävät hallituksilta pyrkimyksiä toimenpiteisiin. Tämä tarkoittaa, että jokaisella hallituksella on moraalinen, jollei oikeudellinen sitoumus panna täysin täytäntöön kaikki sopimusehdot”, IPEN-verkoston neuvonantaja Joe DiGangi sanoo.

Myös Human Rights Watch katsoo Minamatan sopimuksesta olevan hyötyä sekä ympäristölle että miljoonille ihmisille, jotka ympäri maailman joutuvat altistumaan elohopean myrkyllisille vaikutuksille.

”On todella tärkeää, että sopimuksessa tunnustetaan terveydenhuoltosektorin ratkaiseva asema sekä ennaltaehkäisyssä että potilaiden altistumistasojen tarkkailussa ja tarvittavan hoidon tarjoamisessa”, järjestön asiantuntija Juliane Kippenberg sanoo.

Elohopeasta valtaosa käytetään pienimuotoisessa kultakaivostoiminnassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, joissa arviolta jopa 15 miljoonaa ihmistä vuodessa altistuu suoraan sen vaikutuksille.

Järjestöt olivat aikaisemmin kritisoineet sopimusta lepsuilusta lapsityövoiman käytön ja pienkaivosten toiminnan jatkumisen suhteen, ja myös voimalaitosten elohopeapäästöjen kohtuullistamispyyntöä oli pidetty liian hienovaraisena.