Näkökulmat

Ei tehdä kärpäsestä härkästä

Matti Ripatti pohtii kolumnissaan terroriepäilyjen vaikutusta ruohonjuuritason kehitysapuun.

Somalialainen mies ja nainen pidätettiin epäiltynä terrorismin tukemisesta. Lehtitietojen mukaan mies on yrittänyt jossain nimeltä mainitsemattomassa maassa värvätä jotakuta terroritoimiin Somaliassa. Nainen taas on rahoittanut Somaliassa toimivaa ääri-islamistista al-Shabaab -järjestöä.
Al-Shabaab on kaikesta päätellen porukka, jota ei ole syytä tukea, siitä ei liene erimielisyyttä. Kuten ei siitäkään tosiasiasta, että ulkomailla asuvat somalialaiset mielellään lähettävät rahaa sukulaisilleen entiseen kotimaahansa.

Käryn käymisen jälkeen on pelätty, että pelkkä rahan lähettäminen Somaliaan voidaan tulkita terrorismin tukemiseksi. Jos näin todella tapahtuu, tai jos somalialaiset siinä pelossa lakkaavat lähettämästä henkilökohtaisia avustuksiaan, vahinko on suurempi kuin jos osa rahoista tosiaan päätyisi al-Shabaabin käsiin.

Diasporassa elävien rahalähetykset ovat maailmanlaajuisesti merkittävämpiä avustuksia kehitysmaille kuin valtioiden harjoittama virallinen kehitysapu. Ne ovat todennäköisesti myös tehokkaampia ja osumatarkkuudeltaan parempia; avuntarjoajan ja -saajan välissä ei ole muuta byrokratiaa kuin western unionit ja muut rahanvälittäjät. Rahan lähettäjä tietää henkilökohtaisesti minne ja miksi apu on menossa.

Tällainen yksilöllinen apu on niin arvokas asia, että sen säilyttämiseksi kannattaa sietää jopa rahansiirtosysteemien väärinkäyttöä.

Varsinkin kun todellinen uhka Euroopassa näyttäisi nousevan pikemmin ikiomien uusnatsien kuin somalialaisten ääri-islamistien joukoista.

Ainoa tapa estää al-Shabaabin tukeminen sataprosenttisesti olisi kerta kaikkiaan tyrehdyttää kaikki rahanlähettely. Siitä syyttömät kärsisivät paljon enemmän kuin syylliset – tavallisilla kansalaisilla kun ei ole sellaisia hämäriä vaihtoehtoisia systeemejä kuin rikollisilla ja terroristeilla.

Ei ole ylipäätään järkevää pyrkiä rakentamaan järjestelmiä, joita ei voi käyttää väärin. Oli sitten kyse rahalähetyksistä, sosiaaliavusta tai vaikka vankiloista. Sellainen onnistuu vain pohjoiskorealaisissa tai iranilaisissa yhteiskunnissa, eikä ihan viimeisen päälle niissäkään.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!