Artikkelikuva
Yousif Abu al-Fawz kirjoittaa niin suomalaisnaisten sylistä lohtua hakevista irakilaismiehistä kuin kiintiöpakolaisista ja fundamentalisteistakin.

Gilgamesh kohtaa Kalevalan

Yousif Abu al-Fawzin romaani kertoo Suomen irakilaisista. Kirjan sivuilla
vilahtelevat niin vasemmistointellektuellit kuin liukaskieliset playboyt.

”Perkele. Vittu. Saatana. Paska koko hallitus, houkuttelivat ne tänne ja nyt noita mutiaisia on joka puolella.”

Tällä paikallisbussissa karjaistuilla vuodatuksella alkaa keravalaistuneen irakilaiskirjailijan Yousif Abu al-Fawzin runsaat viisisataasivuinen Suomeen sijoittuva romaani Tahta Sama’ al-Qutb, ”Pohjolan taivaan alla”. Irakin Kurdistanissa toimiva Mukrayani-kustantamo julkaisi teoksen viime vuonna.

Arabiaksi kirjoittavan Abu al-Fawzin uraan mahtuu novellikokoelmia irakilaispakolaisuudesta, muistelmateoksia Kurdistanin partisaanien kamppailusta Saddam Husseinin hallintoa vastaan, ja lisäksi satoja artikkeleita ja kolumneja.

Miehen tuoreimmat teokset ”Pohjolan taivaan alla” ja tänä vuonna julkaistava ”Helsingin painajaiset” (Kawabis Helsinki) sijoittuvat Suomeen. Onko tämä merkki Abu al-Fawzin kotoutumisesta?

”On totta että aikaisemmissa kirjoissani, myös vuonna 2000 suomeksi julkaistussa novellikokoelmassani Taikalintu käsittelin pakolaisuuden teemaa ja kotimaansa jättäneiden kivuliasta suhdetta Husseinin hirmuhallinnon Irakiin. Kymmenessä vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon. Monet ikäpolveni irakilaiset ovat asuneet Suomessa kohta jo kaksi vuosikymmentä. Olemme seuranneet sivusta toisen sukupolven varttumista, uudenlaisen turvallisuuspoliittisen ilmapiirin rakentumista ja kasvavaa muukalais­vihamielisyyttä. Nuo teemat vaativat tuoretta käsittelytapaa.”

Vastakkaisuuksien purkua

Abu al-Fawzia turhautti 2000-luvun puoli­välissä kärjistynyt islam-keskustelu. Myyttien ja kansanrunouden ystävänä hän päätti ryhtyä lukemaan rinnakkain irakilaisille rakasta Gilgamesh-eeposta ja supisuomalaista Kalevalaa.

”Terrorismin vastaisen sodan ilmapiirissä oli pakko ryhtyä purkamaan vastakkaisuuksia. Halusin pohtia, kuinka kulttuurit ovat aina hedelmöittäneet toinen toisiaan. Halusin kirjoittaa vuoropuhelun Väinämöisen ja Gilgameshin hahmoa muistuttavan Karim Matrudin, Helsinkiin päätyneen historianopettajan välille.”

Viisisataasivuiseksi paisuneessa romaanissa Abu al-Fawz kuljettaa lukijaa irakilaiskodeissa, kauppakeskuksissa, kebab-ravintoloissa ja keskikaljabaareissa. Hän tarjoaa lukijalle intiimin näkökulman irakilaisdiasporan arkeen. Kirjan luettua herää kysymys, voiko Suomen irakilaisista puhua lainkaan yhteisönä.

”On totta, että irakilaisten keskuudessa on jännitteitä. Uudet rajapinnat alkoivat ilmaantua Yhdysvaltojen miehityksen seurauksena. Uskontokunta ja etnisyys repivät Irakia ja asetelma heijastui välittömästi irakilaisdiasporaan kaikkialla maailmassa – täällä Suomessakin.”

Kerrontakeinona ironia

Abu al-Fawz kantaa huolta nuorista. Vaikka Suomi on heidän synnyinmaansa, monen on vaikea kokea itseään läntisen yhteiskunnan täysjäseneksi. Samalla nuorten on mahdotonta välttyä diasporan sisäisiltä ristiriidoilta. Etsiessään vastauksia jotkut nuoret omaksuvat hyvin ahtaan uskonnollisen maailmankatsomuksen. Eräs valitettava esimerkki oli joulukuussa 2010 Tukholman terrori-iskun toteuttanut 28-vuotias Taymour al-Abdaly, joka oli muuttanut vanhempiensa kanssa Bagdadista Ruotsiin vuonna 1992.

Tarja Halonen mainitsi heti Tukholman tapahtumien jälkeen, että vastaavanlainen isku on mahdollinen Suomessakin. Olin vain muutamaa kuukautta aikaisemmin saanut valmiiksi Helsingin painajaisten käsikirjoituksen. Se päättyy lauseeseen ’He ovat keskuudessamme’”.

Abu al-Fawz lähestyy terrorismin uhkaa tyylilleen uskollisena ironian keinoin. Irakilaismies alkaa yllättäen nähdä kristallinkirkkaita enneunia. Hän törmää radikaalisaarnaajaan, arabitaustaiseen professoriin, joka vetää puoleensa maahan­muuttajanuoria, mutta myös islamiin tutustuneita suomalaisia. Kaikki näyttää päivänselvältä. Terrori-isku on suunnitteilla. Mies ottaa yhteyttä poliisiin ja ilmoittaa yksityiskohtaisesti kokemastaan. Poliisin tiedustellessa, mistä lähteistä tämä on saanut tietonsa, mies vastaa: ”Unistani”.

Ovet kirjamarkkinoille avautuvat hitaasti

Lukuisten länteen asettuneiden arabian­kielisten kirjailijoiden tavoin Abu al-Fawz kamppailee keskeisen kysymyksen kanssa. Kuinka saada tuotokset läntisen lukijan saataville?

Kirjallisuusala kannustaa maahanmuuttajia kirjoittamaan, mutta kustantamojen sitouttaminen pitkiin käännös­projekteihin on työn takana. Ovet suomalaisille markkinoille aukeavat tavallisesti vasta, kun mainetta on niitetty ulkomailla.

Abu al-Fawzin kohdalla merkit lupaavat hyvää. ”Pohjolan taivaan alla” valittiin viime vuonna ehdolle arabiankielisessä maailmassa arvostetun Arab Booker -palkinnon saajaksi, yhtenä kahdestatoista teoksesta. Voittoa ei herunut, mutta ehdokkuus poiki runsaasti kutsuja eri puolille Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Kirjallisuusilloissa kuulijakunta oli yksinomaan arabiankielistä, mutta silti Abu al-Fawz oli hyvillään.

”Olin hyvin otettu siitä, että Chicagossa ja Detroitissa nimeni tunnettiin ja monet arabiankieliset maahanmuuttajat kertoivat seuraavansa tuotantoani, sekä kirjoja että lehtijuttujani.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!