Kun länsimainen tai suomalainen nuori ei menesty koulussa odotetulla tavalla, on suhteellisen helppoa tunnistaa hänen ongelmansa ja tarttua niihin. Kulttuurimme on kehittänyt monipuoliset ja tarkat menetelmät, joilla ongelmat saadaan esiin.
Mutta kun samoja välineitä sovelletaan toisenlaisista kulttuuripiireistä tulleisiin maahanmuuttajanuoriin, menetelmät eivät välttämättä toimikaan.
Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen avaa näkökulmia maahanmuuttajanuorten oppimistilanteeseen. Moni lahjakas ja kyvykäs nuori on vaarassa syrjäytyä vain sen takia, ettei hänen ongelmiaan ymmärretä.
Suuri merkitys on sillä, onko nuori saanut koulutusta kotimaassaan ja millaista se on ollut. Sodan keskellä syntyneellä ja varttuneella nuorella on hyvin erilaiset valmiudet oppia kieltä ja muita taitoja kuin rauhallisissa ja tasapainoisissa oloissa kasvaneella.
Usein jo kulttuurin perusarvot vaikuttavat lähtökohtiin. Länsimaissa arvostetaan ja edellytetään, että nuori on itsenäinen ja omatoiminen. Maahanmuuttajanuoret tulevat usein kulttuureista, joissa yhteisöllisyys menee yksilön edelle, mistä syystä heidän on vaikeampaa itsenäistyä ja löytää oma identiteettinsä. Koulunkäyntiä vaikeuttaa usein myös se, että nuorten on pakko osallistua kotitöihin enemmän kuin länsimaisten lasten ja nuorten.
Monien maahanmuuttajien lähtömaassa nimenomaan suullinen perinne on pitkälle kehittynyt, kirjallinen ei niinkään. Suomessa asuva maahanmuuttajanuori onkin usein sujuva suomen kielen puhuja, mutta kömpelö kirjoittaja.
Kirjan mukaan ehdottoman tärkeää olisi tiedostaa jokaisen maahanmuuttajan ja hänen taustansa yksilöllinen luonne ja kuunnella häntä, kun oppimisvaikeuksien syitä jäljitetään. Yhtä tärkeää on tukea ja seurata nuoren oppimista pitkällä aikavälillä.
Suomalaisella nuorella on jo valmis kulttuurinen viitekehys perustanaan, jonka päälle hän pystyy nopeasti rakentamaan uutta. Maahanmuuttajan on aloitettava kaikki alusta. Hidas oppiminen tulkitaan helposti kykenemättömyydeksi ja lahjattomuudeksi.
Enemmän kirjassa olisikin voinut arvostella sitä, että maahanmuuttajien on pakko omaksua länsimaiset arvot ja ihanteet, kuten individualismi, abstrakti ajattelu ja tiede.
Julkaistu Maailman Kuvalehti Kumppanissa 9/2010.
Muut Maailman Kuvalehden linkit