Alkuperäiskansat yhä ahtaalla

IPS — Maapallon asukkaista noin 5 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin, mutta äärimmäisessä köyhyydessä elävistä heitä on 15 prosenttia, YK:n tuore raportti paljastaa. Maailman alkuperäiskansojen tila -raportti on tähän asti kattavin selvitys aiheesta.

Köyhyyden taustalla on usein se, että alkuperäisasukkaat ovat menettäneet maansa yksityisille yrityksille, joiden toimintaa viranomaiset tukevat, raportin laatijoihin kuuluva Myrna Cunningham sanoo.

Maakaappaukset eivät raportin mukaan rajoitu kehitysmaihin. Niitä tapahtuu myös ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajiksi julistautuvissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Huolta herättävät myös alkuperäisasukkaiden teloitukset ilman oikeudenkäyntiä. Niitä on tapahtunut esimerkiksi Perussa ja Kolumbiassa.

”Useissa tapauksissa valtiot ovat määritellet alkuperäiskansoja terroristeiksi”, Cunningham sanoo. Se loukkaa hänen mukaansa YK:ssa vuonna 2007 hyväksyttyä Julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista.

Julistus perää alkuperäiskansoille oikeutta maahan ja kehottaa vaalimaan heidän kieltään ja kulttuuriaan.

Haider Rizvi

Hiusbisnes kukoistaa Burmassa

Burma. Kun taloudellinen ahdinko iskee, monet burmalaiset naiset myyvät hiuksensa. Pitkiä hiuksia arvostetaan Burmassa, ja ne myymällä voi ansaita noin 25 euroa. Peruukkien kasvava kysyntä Kiinassa ja Etelä-Koreassa vauhdittaa bisnestä.

”Hiusten hinta on ollut viime vuosina varsin houkutteleva. Se kannustaa yhä useampia naisia myymään tukkansa”, hiuskauppias Ya Min sanoi uutistoimisto Irinille.

19-vuotias Yu Yu myi kaksi vuotta sitten pitkät hiuksensa auttaakseen sairasta isäänsä. ”Olin ensin hyvin surullinen hiusteni menettämisestä. Mutta myöhemmin olin onnellinen, että pystyin pelastamaan isäni hengen ja ratkaisemaan perheeni vaikeat taloudelliset ongelmat”, hän sanoi.

Yu Yu myi hiuksensa noin 20 eurolla. Tuolloin perheen kuukausitulot olivat 30 euroa. Tänä vuonna Yu Yu aikoo myydä uudelleen kasvaneet hiuksensa maksaakseen pikkuveljensä koulumaksut.

Myös monet naiset, joiden hiukset ovat huonossa kunnossa, yrittävät myydä hiuksensa rahan toivossa. ”On paljon köyhiä, vanhoja naisia […], jotka tulevat myymään ylimääräisiä, vahingoittuneita hiuksiaan saadakseen pienen määrän rahaa”, hiuskauppias Ma Mya Mya totesi. JR.

Aivovuoto Kamerunista hidastuu

Kamerun. Kamerun onnistui viime vuonna hidastamaan yliopistotutkijoiden pakoa maasta korottamalla tutkijoiden palkkoja. Kamerun perusti viime vuoden alussa noin seitsemän miljoonan euron rahaston, jonka avulla palkkoja on nostettu.

”Rahaston ansiosta tutkijoita ja opettajia on enemmän. Olemme työskennelleet äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa”, Yaoundén yliopiston tutkija Magloire Kenge sanoi Scidev.net-sivustolle.

Aikaisemmin professorien palkat Kamerunissa olivat noin 380 euroa kuukaudessa. Nyt professoreille maksetaan lähes 1 400 euron kuukausipalkkaa. Muissa Länsi-Afrikan maissa tutkijat saattavat huippuviroissa ansaita jopa 2 800 kuussa.

Paul Henry Ngue Kamerunin korkeakouluministeriöstä sanoo, että hallitus korostaa yliopistojen merkitystä kehityspolitiikassa: ”Tutkimustulosten on autettava sosiaalista ja taloudellista kehitystä.” Nguen mukaan palkankorotukset ovat kannustaneet tutkijoita myös suurempaan tuottavuuteen. Rahaston perustaminen mahdollistui, kun kaksi suurta ulkomaanlainaa mitätöitiin. JR.

Kolumbiasta ihmissalakuljetuksen väliasema

Kolumbia. Kolumbian viranomaiset pidättivät viime vuonna yli 500 Yhdysvaltoihin Kolumbian kautta pyrkinyttä afrikkalaista. Viranomaiset epäilevät, että Kolumbiasta on tulossa väliasema Afrikan ja Yhdysvaltojen välisessä ihmissalakuljetuksessa.

”Emme palaa Afrikkaan. Politiikka ja uskonto aiheuttavat paljon ongelmia siellä. Haaveilemme pääsystä Yhdysvaltoihin”, Karibianmerellä pidätetty Samy Kol sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Kolumbian maahanmuuttoviraston johtajan Felipe Muñozin mukaan maasta tekee houkuttelevan sen sijainti. Maalla on rannikkoa sekä Karibianmerellä että Tyynellä valtamerellä. Muñozin mukaan salakuljettajilla on yhteyksiä Kolumbian huumekartelleihin.

Monet Kolumbiaan saapuneista afrikkalaisista odottavat päätöstä pakolaisstatuksesta. Jotkut haluavat jäädä Kolumbiaan töihin.

Kolumbialaisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Jorge Rojas huomautti, että turvapaikan hakeminen Kolumbiasta on ironista. Kolumbiassa on nimittäin yksi korkeimmista sisäisten pakolaisten määristä koko maailmassa ja suuri määrä kolumbialaisia on hakenut turvapaikkaa ulkomailta. JR.

Sudanissa valitaan presidentti 24 vuoden jälkeen

Sudan. Ensi huhtikuussa Sudanissa pidetään ensimmäiset presidentinvaalit 24 vuoteen. Vahvin ehdokas on nykyinen presidentti Omar al-Bashir, jonka Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin on etsintäkuuluttanut sotarikollisena.

Afrikan suurimmassa maassa pidetään presidentinvaalit ensimmäisen kerran lähes neljännesvuosisataan. Haasteet ovat kovia: Sudanilla ei ole kokemusta demokratiasta, naisista kolme neljännestä on lukutaidottomia. Äänestäjät tarvitsisivat koulutusta, mutta rahaa vaaleihin on niukasti.

Vaalien todennäköisin voittajan al-Bashirin arvioidaan The Economist -lehden mukaan tapattaneen ainakin puoli miljoonaa ihmistä maansa eteläosissa, jonka lisäksi Darfurissa noin 300 000.

Viisi vuotta sitten Sudanissa päättyi Afrikan pisimpään jatkunut sisällissota. Ensi vuonna Etelä-Sudanissa pitäisi äänestää siitä, irtautuuko alue itsenäiseksi pohjoisesta. HM.

Kehittyvät maat voittivat talouskisan

Maailma. Vuoden 2009 talouden suuriksi voittajiksi nousivat kehittyvät maat, kirjoittaa The Economist. Myös kehitysmailla meni suhteessa paljon paremmin kuin vaurailla mailla, joissa vuosi 2009 kului talouskriisin vaikutuksia suitsiessa.

Brasilian, Kiinan ja Indonesian osakemarkkinat kasvoivat viime vuonna yli 110 prosenttia.

Kasvu oli paljon suurempaa kuin edellisvuoden romahdus.

Hyvä taloustilanne on näkynyt kehittyvissä maissa myös yhteiskunnallisena vakautena ja valtaapitävien kannatuksen vahvistumisena. Ero Aasian vuosien 1997–1998 talousromahdukseen on selvä. Se näkyi monessa maassa pörssikurssien lisäksi myös levottomuuksina kaduilla.

Kehittyvät taloudet ovat haukanneet itselleen valtavan siivun maailman talouskasvusta viimeisten kolmen vuoden aikana. Goldman Sachsin mukaan 45 prosenttia vuoden 2007 alun jälkeen tapahtuneesta talouskasvusta on neljän kehittyvän talouden – Kiinan, Brasilian, Intian ja Venäjän – kasvua.

Kehittyvien talouksien asema näyttäisi jatkavan vahvistumistaan myös siksi, että niissä valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon on huomattavasti rikkaita maita matalammalla tasolla. PL.

Munkit rahapulassa

Thaimaa. Vaikka kehittyviin talouksiin kuuluvalla Thaimaalla menee hyvin, rahapula piinaa silti monia. Pienessä Tha Changin kylässä talouskurimus on iskenyt myös paikallisen temppelin munkkeihin.

”Yleensä kyläläiset ovat lainanneet munkeilta rahaa vuokraan, sähkölaskuihin tai ruokaan”, paikallisen temppelin apotti Sawaeng Pemasiro kertoi Bangkok Postille.

Nyt moni lainoista on jäänyt maksamatta takaisin, ja munkkien varat alkavat olla vähissä. Monen munkinkammion oveen onkin ilmestynyt kyltti ”Ei lainoja”.

Yksittäiset lainat ovat suuruudeltaan parista kahteenkymmeneen euroon. Summat ovat suuria palkatta eläville munkeille.

Thaimaassa buddhalaismunkit elävät pääosin yhteisön antamilla almuilla. Almut voivat olla niin ruokaa, rahaa kuin arjen tarvikkeita. Munkit voivat saada rahaa palkkioksi myös uskonnollisten seremonioiden suorittamisesta. PL.

Yhä harvemmat palaavat Afganistaniin

Afganistan. Afganistaniin palasi viime vuonna vähemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten vuoden 2002, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR sanoo. Alle 60 000 pakolaisleireillä Pakistanissa ja Iranissa asunutta afgaania palasi kotimaahansa. Edellisvuonna luku oli lähes 300 000.

”Afganistanin heikentyvä turvallisuustilanne on ollut suurin haaste, joka on vaikeuttanut pakolaisten paluuta”, Noor Mohammad Haidari Afganistanin pakolaisministeriöstä sanoi uutistoimisto Irinille.

YK:n mukaan Afganistanin konfliktissa kuoli vuoden 2009 aikana yli 2 400 siviiliä, huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet siviiliuhreista kuoli joko pommi- tai itsemurhaiskuissa.

Paluuta vaikeuttaa myös kodittomuus. ”Jos minulla olisi talo Afganistanissa, tai maata jolle rakentaa talo, en olisi jäänyt Pakistaniin päiväksikään”, pakolaisleirillä lähellä Pakistanin pääkaupunkia Islamabadia asuva Gul Nabi sanoi.

Pakolaisministeriön mukaan maata on jaettu yli sadalletuhannelle palaavalle perheelle. YK:n pakolaisjärjestö suunnittelee rakentavansa tänä vuonna asumuksen 10 000:lle palaavalle.

Miljoonat afganistanilaiset lähtivät sotaa pakoon 1980- ja 1990-luvuilla. UNHCR on auttanut noin viittä miljoonaa pakolaista palaamaan Afganistaniin siitä lähtien, kun Taleban-hallinto kaatui vuoden 2001 lopulla. JR.

Lapsisotilaat kotiutetaan Nepalissa

Nepal. Sadat entiset lapsisotilaat Nepalissa lähtivät tammikuun alussa leireiltä, joilla he ovat asuneet vuonna 2006 solmitusta rauhansopimuksesta lähtien. Nepalin hallitus on luvannut heille ilmaisen koulutuksen.

Dudhaulin leirin varajohtajan Gopal Pandeyn mukaan monet lapsisotilaista ovat surullisia lähdön takia.

”Heillä kaikilla on tunteet pinnassa, koska he joutuvat jättämään leirit. Mutta he ymmärtävät, että tämä on välttämätöntä rauhanprosessin jatkumiseksi”, hän sanoi uutistoimisto AP:lle.

Monet leirit jättävistä lapsisotilaista olivat myös vihaisia hallitukselle.

”Olemme sylkeneet hallituksen tarjouksen päälle. Jos he eivät tarjoa rahaa, emme ota heiltä mitään”, Dudhaulin leirillä asunut Pitambar Dahal sanoi Guardian-lehdelle. Dudhauli sijaitsee noin 200 kilometriä pääkaupunki Katmandusta lounaaseen.

Vapautetuille lapsisotilaille annetaan 10 000 Nepalin rupiaa eli hieman alle sata euroa. Lisäksi he saavat leiriltä lähtiessään siviilivaatteet.

Leirit perustettiin vuonna 2006, kun Nepalin hallitusta vastaan taistellut maolaisryhmittymä suostui rauhaan. Se lopetti pitkään jatkuneen konfliktin.

Yhteensä leireillä on asunut noin 20 000 sotilasta, joista YK:n tarkkailijoiden mukaan noin kolmetuhatta on alle 18-vuotiaita. JR.

Uhkapelurit polttavat korppikotkat sukupuuttoon

Etelä-Afrikka. Korppikotkia uhkaa sukupuutto Etelä-Afrikassa, koska niiden aivoista on tullut haluttua kauppatavaraa. Aivojen nimittäin uskotaan auttavan näkemään tulevaisuuteen, ja ne ovat erityisesti uhkapelureiden suosiossa. Aivot kuivatetaan ja poltetaan savukkeessa.

Noin 300 korppikotkaa tapetaan joka vuosi Etelä-Afrikassa, tutkija Steve McKean sanoi uutistoimisto AFP:lle. Lintuja salametsästetään erityisen paljon Kwazulu-Natalin maakunnassa maan itäosassa. McKeanin mukaan nykymenolla korppikotkat metsästetään sukupuuttoon kahden tai kolmen vuosikymmenen kuluessa. Seitsemää yhdeksästä Etelä-Afrikassa asuvasta korppikotkalajista pidetään uhanalaisina.

”Korppikotkat ovat harvinaisia. Saan yhden korppikotkan kolmen tai neljän kuukauden välein”, perinteistä lääketiedettä Johannesburgissa harjoittava Scelo sanoi.

”Kaikki kysyvät aivoja. Niiden avulla näkee asioita, joita ei muuten näkisi”, hän sanoi. Scelon mukaan korppikotkan aivojen polttaminen voi paljastaa esimerkiksi lottonumerot.

Hippusellinen korppikotkan aivoja maksaa Scelon kaupassa 50 randia eli hieman alle viisi euroa. Kokonaisen korppikotkan hinta on 190 euroa, sillä myös linnun muista osista valmistetaan perinteisiä lääkkeitä. JR.

Autovakuutus automaatista Angolassa

Angola. Pankkiautomaatit yleistyvät Angolassa kovaa vauhtia. Multicaixaksi eli ’monikassaksi’ nimetyltä automaatilta onnistuu moni asia, johon suomalainen Otto ei pysty. Esimerkiksi Angolassa juuri pakolliseksi tulleen autovakuutuksen voi maksaa pankkiautomaatilla.

Angolalaisella automaatilla voi maksaa muitakin laskuja, tehdä tilisiirtoja ja ostaa puhelimeen lisää puheaikaa. Suurin osa käyttäjistä kuitenkin tyytyy nostamaan automaatista rahaa.

Kaikki angolalaiset eivät suinkaan ole vakuuttuneita siitä, onko automaattien helppokäyttöisyys hyvä asia.

”Rahantarvetta on niin usein, että automaatilla käyntiä on vaikea välttää. Se tekee säästämisestä hankalaa”, Angonoticias-verkkolehden haastattelema Armando sanoi.

Angolan talouselämän ja pankkisektorin kannalta automaatit ovat tärkeitä, sillä niiden avulla kynnys käyttää pankkipalveluja saadaan matalammaksi. Vuoden 2008 lopussa vasta 7,5 prosentilla angolalaisista oli pankkitili. Angolassa toimivien pankkien yhteiskäytössä oleva automaattiverkosto perustettiin viisi vuotta sitten. PL.

Kuluttajansuojaa pyhiinvaeltajille

Pakistan. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan pyhiinvaelluksellakaan. Majoitus voi olla muuta kuin mitä matkanjärjestäjä on luvannut, reitti vaihtua tai pahimmillaan matka peruuntua kokonaan.

Pakistanin uskonnollisten asioiden ministeriössä on osasto, joka ratkoo muiden valitusten ohella myös pyhiinvaeltajien pulmia. Se on saanut käsiteltäväkseen valituksia 40 eri matkanjärjestäjän toimista vuoden 2009 Mekan-pyhiinvaellukselta, kertoo pakistanilainen The Pak Banker -sanomalehti. Kaikkiaan pyhiinvaelluksia järjestäviä ryhmiä on Pakistanissa 590.

Mikäli rikkeet ovat vakavia, matkanjärjestäjä voi menettää oikeutensa järjestää pyhiinvaellusmatkoja jatkossa, ministeriöstä kerrotaan.

Muslimien vuosittainen pyhiinvaellus hajj kerää Saudi-Arabian Mekkaan yli kolme miljoonaa uskovaista. Jokaisen muslimin kuuluu tehdä hajj kerran elämässään, mikäli terveys ja varat antavat myöden. Käytännön järjestelyistä vastaava Saudi-Arabian hajj-ministeriö on asettanut maakohtaiset kiintiöt pyhiinvaeltajille. Hajjilla on tilaa 160 000 pakistanilaiselle. PL.

Jättipatsas kuumentaa tunteita Senegalissa

Senegal. Afrikan vapaudenpatsaaksi nimitetty jättiläisveistos Senegalin pääkaupungissa Dakarissa herättää kiivasta arvostelua ennen kuin on ehtinyt valmistuakaan.

Maan muslimijohtajat ovat tuominneet patsaan, koska heidän mukaansa se esittää ihmisen palvonnan kohteena islamin vastaisesti. Kamerunin presidentti Abdoulaye Wade puolestaan suututti maansa kristityt vertaamalla patsasta Jeesukseen.

Lähes 50 metriin kohoava patsas esittää miestä, naista ja lasta tavalla, joka muistuttaa neuvostoliittolaista sosialistista realismia. Patsasta rakentaa viisikymmentä pohjoiskorealaista työmiestä. Patsaan on tarkoitus symboloida Afrikan renessanssia.

Tammikuun alussa rakentamista johtava arkkitehti ilmoitti, että patsaaseen jouduttaisiin mahdollisesti tekemään suuria muutoksia, koska naishahmo on puettu liian paljastavaan asuun. Tämä lisäisi jo nyt lähes 20 miljoonaa euroa maksavan hankkeen kuluja.

”Se on kaikkea muuta kuin Afrikan renessanssin symboli, eikä sillä ole mitään tekemistä taiteen kanssa”, kuuluisa senegalilainen taiteilija Ousmane Sow sanoi The Independent -lehdelle. JR.

Sylkeminen saattaa johtaa häätöön Kiinassa

Toistuva syljeksiminen johtaa häätöön hallituksen rahoittamista asunnoista, jos Guandongin maakunnan kaavailema suunnitelma hyväksytään. Guandongin asuntoviraston mukaan vuokralaiset voidaan potkia ulos, jos he syyllistyvät liian moneen rikkeeseen kahden vuoden aikana.

Sylkemisen lisäksi rikkeeksi lasketaan muun muassa roskaaminen ja pysäköinti kielletylle paikalle. Rikkeet on pisteytetty vakavuuden mukaan; häätö tulee 20 rikepisteestä.

Asuntovirasto perustelee suunnitelmaa huomauttamalla, että hallituksen tukemat asuinyksiköt ovat merkittävä julkinen resurssi, ja sen vuoksi niiden valvontaa tulisi tiukentaa. Valvonta varmistaisi, että niitä hyödynnetään reilulla ja tehokkaalla tavalla, viraston johtaja Xie Xiaodan totesi China Daily -lehdelle.

Guangzhoun yliopiston tutkija Chen Lin huomautti, että halpoja asuntoja rakennetaan veronmaksajien rahoilla, joten niiden asukkaita voidaan myös valvoa. Hän kuitenkin kannattaa sylkijöille varoituksia häädön sijaan.

Asuntovirasto odottaa nyt julkista keskustelua suunnitelmasta. JR.

Mies tilasi murhansa – syytti presidenttiä

Guatemala. Guatemalalaisen asianajajan murhasta nousi kohu viime toukokuussa. Asian