Kolumbian wiwa-intiaanit

Kolumbialainen wiwa-intiaaniyhteisö elää aseistettujen sissiryhmien, huumekauppiaiden ja virkavallan ristitulessa. Wiwat ovat huolissaan pyhistä maistaan, joita ulkopuolinen "pikkuveli" tuhoaa.

 

CARLOS RINCÓN CAMPO

reppis.jpg

 

 

Ramón Gil on wiva-intiaaniyhteisön päällikkö.

”Pikkuveljellä on nälkä, mutta mitä hän etsii? Miksi hän ei etsi totuutta?” kysyy Ramón Gil, 65, kolumbialaisen wiwa-intiaaniyhteisön päällikkö. Ollaan pohjoiskolumbialaisen Santa Martan kaupungin lähellä sijaitsevassa Sierra Nevadan vuoristossa.

Wiwat, toiselta nimeltään arzariot, kuuluvat alueen perinteisiin intiaaniryhmiin. Heitä on noin 2 000, ja he asuvat pienissä majoissaan jykevän vuoriston koillisrinteillä.

Wiwat uskovat, että heidän tehtävänsä on sekä elää että huolehtia alueen luonnonvaroista. Tasapaino luonnon kanssa on kulttuurin perusta.

”Se alue, jota muut kutsuvat Sierra Nevada de Santa Martaksi, on meille Sierra Nevada Gonawindua. Nimensä mukaisesti siellä sijaitsee äiti-maa, viisaus, joka ei ole kultaa, ei naamioita, ei mitään materiaalista. Luonnon lait ovat alkukantaisen hengellisiä”, Ramón Gil sanoo.

”Esi-isämme tallettivat viisauden. He sanoivat meille, että suojelkaa Sierra Nevada Gonawinduaa, sillä se on koko maailman sydän. Sinä päivänä, jona vuoristo sairastuu, sairastuu koko maailma.”

Nyt vuoristo on wiwojen mukaan sairas. He eivät nimittäin asu siellä yksin. Myös ”pikkuveli” on kiinnostunut vuoristosta.

Ahne veli

Pikkuveljellä Gil tarkoittaa muita kuin al-kuperäisyhteisöjen jäseniä. Maat ovat aina houkutelleet ulkopuolisia, koska ne ovat hedelmällisiä ja sijaitsevat kaukana virkavallasta.

Nykyään Sierra Nevadan alkuperäiskansat kärsivät sissiryhmien, puolisotilaallisten joukkojen, Kolumbian armeijan ja poliisin välisistä taisteluista.

”Sissiryhmät pitävät intiaaneja armeijan ja puolisotilaallisten joukkojen käty-reinä. Armeijalle he puolestaan ovat kapinallisten tiedonlähteitä. Viattomia ihmisiä murhataan syyttä”, Kolumbian alkuperäiskansajärjestön ONIC:n puheenjohtaja Luis Evelis Andrade suree.

Kapinalliset ryhmät käyttävät myös intiaanien pyhiä alueita levähdys- ja vankilapaikkoinaan. Intiaanien pääsyä pyhiin paikkoihinsa rajoitetaan tai se kielletään. Myös nuorten rekrytointi aseistettujen ryhmien palvelukseen on lisääntynyt.

Wiwat ovat itse asiassa vuoriston pie-nin yhteisö. Muita ryhmiä ovat kogit, arhuacot ja kankuamot. Yhteensä intiaaneja asuu vuoristossa noin 30 000.

Jokaisella ryhmällä on oma kielensä, mutta samankaltainen kulttuuri. Wiwat puhuvat damanan kieltä.

Ramón Gil on mamo, henkinen

johtaja, joka on omistanut elämänsä Sierra Nevadan perinteiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Muu yhteisö huolehtii mamon elintarpeista, jotta hän voi keskittää voimansa luonnon ymmärtämiseen sekä yhteisön opastamiseen ja neuvomiseen.

”Miksi he tekevät tämän Sierra Nevada Gonawindualle? Vuoristo on pyhä ja koskematon, mutta he koskevat siihen”, Gil pahoittelee.

”Mitä oikein ajattelet, pikkuveli? Pikkuveli ei opi, pikkuveli haluaa rahaa. Hän ei arvosta luonnon koulutusta.”

Väkivalta syö yhteisöä

Wiwojen asema heikentyi jo espanjalaisten valloittajien saapuessa 1500-luvun jälkeen, jolloin he menettivät perinteiset maansa. Vainot ja väkivalta ajoivat heidät peremmälle vuoristoon.

Myöhemmin alueen alkuperäiskansat kohtasivat marihuanateollisuuden: intiaanityövoimaa käytettiin hyväksi pelloilla ja kuljetuksissa. Jos he niskuroivat, heidät surmattiin.

Kolumbian perustuslaki tunnusti maan etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden virallisesti vasta vuonna 1991. Vaikka valtio on nyt teoriassa monikulttuurinen ja -etni-nen, tilanne on käytännön tasolla toinen.

Etenkin poliittinen väkivalta on heikentänyt wiwojen sosiaalista asemaa.

Viimeisten 20 vuoden aikana vuoriston alueella on tehty tilastojen mukaan 3 642 väkivallantekoa 100 000 asukasta kohti.

Määrä on 40 kertaa koko Kolumbian keskiarvoa suurempi, ja maata pidetään yhte-nä maailman väkivaltaisimmista. Koska jopa 70 prosenttia väkivallasta on tapahtunut vuosien 2000 ja 2004 välillä, voidaan puhua yhteisöstä, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Kaikki haluavat kokan

Alkuperäiskansoilla ja ”pikkuveljellä” on yhteinen intressi: kokapensaan lehdet. Aseistetut ryhmät tarvitsevat kokalehtiä kokaiinin valmistamiseen. Huumekauppaa kitkevät armeija ja poliisi puolestaan haluavat tuhota viljelmät.

Wiwoille koka sen sijaan on pyhä kasvi ja kulttuurin perusta. He uskovat, että maailman luoja ja hyvä henki Serankua lahjoitti kokan juuri heille aikojen alussa.

“Koka ei ole pahe. Käytämme sitä keskittymiseen. Se vie meiltä nälän, väsymyksen ja auttaa keskittymään, puhdistautumaan sekä kävelyssä pitkillä matkoilla. Se antaa henkistä voimaa ajattelemiseen”, Gil kertoo.

Wiwat kutsuvat kasvia awimayaksi tai ayuksi.

”En tiedä, kuka alkoi kutsua sitä kokaksi. Maailman luoja Serankua sanoi, että jos ayua aletaan viljellä koko maailmassa, tulee sotaa ja väkivaltaa. Ayua on kunnioitettava. Sen tuhoaminen merkitsee koko ihmiskunnan tuhoa. ”

Ramón Gil suree sitä, että pahan henki noatnase on voimakas. Tästä huolimatta tuhon kurssin kääntäminen on hänen mukaansa vielä mahdollista.

”Koska Serankua on suuri, meillä on toivoa.”


Julkaistu Kumppani-lehdessä 2/2008.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!