PÄIVI ARVONEN
Romanian EU-jäsenyys ei ole tuonut muutosta Oltea Zaharian elämään.
”Ei… en kyllä tiedä siitä oikeastaan yhtään mitään, en pysty sanomaan mitään”, kotirouva Oltea Zaharia vastaa kysymykseen Euroopan unionin tuomista muutoksista. Romania on ollut unionin jäsen pian kahden vuoden ajan; EU:hun liittymistä juhlittiin vuodenvaihteessa 2007.
Koillis-Romaniassa, Moldavian maakunnan pienessä Moldovitan kylässä syntynyt 50-vuotias nainen ei muista koskaan käyneensä lähikaupunki Suceavaa kauempana.
”Isovanhempani ja heidän vanhempansa monessa polvessa ovat tästä kylästä, samoin mieheni ja hänen sukunsa ovat kotoisin täältä. Elämäni on täällä, ja kaikki viisi lastani asuvat tässä kylässä, en kaipaa muualle”, Zaharia sanoo.
Eläkkeellä oleva perheenpää Morosan on laitumella perheen ainoan lehmän kanssa. Pihapiirin pienessä eläinsuojassa ääntelee nuori vasikka, ja aidatulla pihalla tepastelee muutama kana. Perheen lapsista vanhin on 32-vuotias, ja ainoastaan nuorimmainen, 11-vuotias Stefan, elää vielä vanhempiensa kodissa.
Romanian väestöstä puolet asuu maaseudulla, ja noin kolmannes kansasta saa toimeentulonsa maataloudesta. Tilat ovat pieniä eivätkä niistä läheskään kaikki täytä EU:n laatukriteerejä. Käytännössä kaikki Romanian tilat olivat vuonna 2006 kooltaan alle 10 hehtaaria. Maidosta yli puolet tulee edelleen tiloilta, joilla on yksi tai kaksi lehmää.
Zaharian perheen ainoa toimeentulo on Morosanin tietyömiehen tehtävistä kertynyt 300 lein eli noin 86 euron eläke.
”Kyllä me tulemme toimeen aina jollakin tavalla”, Oltea Zaharia sanoo. Aikuiset lapset auttavat vanhempiaan taloudellisesti, maito ja munat saadaan omista eläimistä, ja pienellä peltotilkulla kasvaa juureksia.
”Ylimääräistä rahaa ei ole, mutta olemme tottuneet tulemaan vähällä toimeen. Elämä on nyt hiukan helpompaa kuin ennen vallankumousta, mutta ero ei ole kovin suuri”, Zaharia pohtii. Hän viittaa vuoden 1989 tapahtumiin, jotka kaatoivat Nicolae Ceausescun kommunistihallinnon.
Nuoret uskovat koulutukseen
”Romanian tulevaisuus on koulutuksessa. Yksi maamme suurimpia ongelmia on, etteivät maaseudun vanhemmat halua kouluttaa lapsiaan, vaikka heillä olisi siihen varaakin. Vanhemmat haluavat itsekkäästi pitää lapsensa lähellään vanhuuden turvanaan”, sanoo naapurikylästä Vamasta kotoisin oleva Elena Mihai. Hän työskentelee hotellialalla pääkaupungissa Bukarestissa.
Yliopistossa markkinointia ja matkailua opiskellut Mihai haaveilee paluusta synnyinseuduilleen Moldovitaan. ”Haluaisin työskennellä turistioppaana Moldovitan luostareissa. Toivon, että EU:n ansiosta Romanian matkailu kehittyy ja Romania oppii markkinoimaan itseään ja upeita nähtävyyksiään.”
Koulutukseen uskoo myös bukarestilainen EU-komission hankkeessa työskentelevä taloustieteilijä Silviu Balanica.
”Erityisesti etnisten vähemmistöjen lasten koulutustason nostaminen on tärkeää Romanian tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi romanilapsista noin viidennes ei koskaan mene kouluun. Yleisen sivistystaso Romaniassa on valitettavan alhainen”, Balanica sanoo.
Balanica uskoo monien romanialaisten pettyneen EU-jäsenyyden ensimmäiseen vuoteen. ”Yleisesti ajateltiin EU:hun liittymisen tarkoittavan automaattisesti sitä, että Romaniasta tulee nopeasti samanlainen kuin vaikkapa Italia. Ihmiset eivät vieläkään ole tajunneet, että muutoksen täytyy tulla meistä itsestämme. Kukaan ei tule siivoamaan katujamme, vaan meidän pitää itse hoitaa omat roskamme.”
EU on luvannut tukea Romanian kehityshankkeita 20 miljardilla eurolla vuosina 2007-2013. Varoja suunnataan muun muassa talouskasvun edistämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja alueellisten kehityserojen vähentämiseen.
Tukien asianmukaista jakamista kuitenkin vaikeuttaa eritoten kielitaitoisen ja koulutetun henkilöstön puute. Vuonna 2007 Romania kykeni hyödyntämään vain noin viidenneksen EU:n sille varaamasta tuesta.
Korruption kitkeminen suuri haaste
Työvoimapulan lisäksi Romanian tukien käyttöä – ja muuta taloutta – rasittaa korruptio. Transparency International -järjestön vuoden 2008 korruptiovertailussa Romania sijoittui 180 maan joukossa sijalle 70.
Järjestön edellisvuotisen korruptiotutkimuksen mukaan joka kolmas tutkimukseen osallistuneista romanialaisista oli käyttänyt lahjontaa saadakseen yhteiskunnan palveluja.
”Vuoteen 1989 asti Romanian tärkein valuutta olivat savukkeet ja viski, ilman niitä oli hankala saada vaikkapa lääkärinhoitoa. Lahjonta on vähentynyt, mutta se on edelleen hyvin yleistä kaikkialla yhteiskunnassa”, arvioi eläkkeellä oleva entinen armeijan majuri Adrian Musat.
Romanian nykyinen presidentti Traian Basescu on alkanut työskennellä aktiivisesti korruptiota vastaan. Korkeissa yhteiskunnallisissa asemissa olevien korruptiokytkentöjä on alettu tutkia, mutta tuomioita ei toistaiseksi ole langetettu.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2008