Päivähoito, terveyskeskukset ja sähköiset palvelut. Puolueiden kuntavaaliohjelmat ovat täynnä tärkeitä asioita – mutteivät niin täynnä, etteikö mukaan mahtuisi myös muutama globaali avaus.
Ilmastonmuutos ei pysähdy valtio-, saati kuntarajoille, ja kaikki puolueet ovat huomioineet sen vaaliohjelmissaan.
Sen sijaan vähemmälle huomiolle jää, että kuntien vuosittaisista yli kolmen miljardin euron hankinnoista yhä suurempi osa tulee kehitysmaista. Esimerkiksi katukivistä suurin osa tulee Kiinasta, jonka monissa kivilouhimoissa on Finnwatch-hankkeen selvityksen mukaan vakavia työturvallisuuspuutteita.
”Kun alihankkijaketju monimutkaistuu, alkuperän selvittäminen käy vaikeammaksi. Samalla kasvaa riski, että kuntahankinnat tukevat lapsi- ja pakkotyövoimaa ja ympäristöä tuhoavia tuotantotapoja”, Reilun kaupan puolesta Repu ry:n järjestökoordinaattori Sonja Vartiala sanoo.
Kesäkuussa 2007 astui voimaan laki, joka sallii muidenkin kuin taloudellisten kriteerien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Kriteerit voivat lakitekstin mukaan koskea ”ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista”.
Toistaiseksi kunnat ovat hyödyntäneet uutta lakia vähän, eivätkä hankinnat nouse pinnalle vaaliohjelmissakaan.
Esimerkiksi keskusta on ujuttanut hankinnat ohjelmassaan yhteen ilmasto- ja ympäristöteeman kanssa.
”Olisi sen voinut paremminkin muotoilla, mutta meillä tuli kiire, niin kuin vaaliohjelmien kanssa usein tulee”, kertoo suunnittelupäällikkö Ilkka Miettinen.
Opitaan toisiltamme?
Hankintojen lisäksi kunnat voivat edistää kehitystä yhteistyöllä kehitysmaiden kuntien kanssa. Suomen Kuntaliitto aloitti vuonna 2002 pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman, johon on lähtenyt mukaan 17 suomalaiskuntaa.
Esimerkiksi Lahti tekee yhteistyötä eteläafrikkalaisen Bojanala Platinumin piirikunnan, Tampere tansanialaisen Mwanzan kanssa. Kuntavaaliohjelmissa yhteistyöohjelmaa ei kuitenkaan mainitse yksikään puolue.
”Aihe ei noussut kertaakaan esille, kun vaaliohjelmaa alkuvuodesta teimme”, myöntää vihreiden poliittinen sihteeri Jouni Vauhkonen. Myös Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka tunnustaa, ettei kuntayhteistyöhön kiinnitetty vaaliohjelmaa sorvattaessa huomiota:
”Päätimme korostaa palvelujen ja ihmisten arjen näkökulmaa, emme niinkään kuntien hallinnollista puolta.”
Kansainvälisyys ei näy
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on käynnistänyt Äänestä kuntasi reiluksi -kampanjan, joka korostaa kuntayhteistyön ja hankintojen lisäksi kansainvälisyyskasvatusta.
Kampanjakoordinaattori Outi Hannulan mukaan yksittäinenkin valtuutettu voi edistää kansainvälisyyskasvatusta ottamalla asian huomioon vaikkapa opetussuunnitelmissa. Lisäksi kansainvälisyyskasvatusta voidaan sisällyttää muuhun päätöksentekoon, kuten nuoriso- ja kirjastotoimeen.
”Kansainvälisyys- ja kehityskasvatus lisäävät kehityskysymysten ja omien toimien vaikutusten ymmärtämistä. Tämä liittyy myös maahanmuuttajakysymyksiin, sillä kansainvälisyys on kykyä kohdata erilaisista taustoista tulevia ihmisiä Suomessa ja toisaalta ulkomailla matkailtaessa”, Hannula sanoo.
Suurin osa puolueiden vaaliohjelmista mainitsee kansainvälisyyskasvatuksen viitteellisesti.
Maahanmuuttajat nostetaan esiin kaikissa vaaliohjelmissa – joskin osin negatiivisissa asiayhteyksissä.
Kuntavaalit 26.10.2008
Silmäys kuntavaaliohjelmiin
Vihreät
Ilmastonmuutos nostetaan keskeiseksi teemaksi, ratkaisuina raideliikenne ja siirtyminen pois sähkö- ja öljylämmityksestä. ”Ilmastonmuutoksen varjolla ei kuitenkaan pidä tehdä ympäristöä muilla tavoin tuhoavia ratkaisuja”, ohjelmassa todetaan.
Kuntien hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja eettisiä näkökohtia, mutta lähiruokaa, luomua ja Reilun kaupan tuotteita pidemmälle ajatuksessa ei mennä. Myös vähemmistöjen ja valtaväestön yhdenvertaisuus nostetaan esiin.
Keskusta
Keskustan ”ilmastotalkoot” tarkoittavat ”selkeitä valintoja päästöjen vähentämiseksi ja energiankulutuksen taittamiseksi”. Yhdyskuntasuunnittelussa keskusta kannattaa hajakeskitystä.
Esiin nousevat myös monikulttuurisuus, uussuomalaisten yhdenvertaisuus ja rasismin nollatoleranssi.
Perussuomalaiset
”Suomen tulee kantaa yhteistä vastuuta ilmastopäästöjen ja kerskakulutuksen vähentämisestä”, ohjelmassa todetaan. Energiantuotannossa halutaan tukea kotimaisia biopolttoaineita, ja käytännön esimerkkinä neuvotaan ”keräämään taimikon- ja metsänhoitotyössä syntyvä energiapuu entistä huolellisemmin talteen”.
Kansainvälisyys nostetaan esiin useasti – negatiivisesti. Ohjelman mukaan terveydenhuollossa ei verovaroin pidä tehdä ”etnisperusteisia operaatiota”, kunnan tukeman kulttuuritoiminnan tulee perustua ”tervehenkisiin suomalaisiin arvoihin” ja kerjääminen on kiellettävä.
Pakolaisista ohjelma toteaa näiden ”aiheuttavan usein turvattomuutta kantaväestössä”.
Kristillisdemokraatit
Ohjelman mukaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan kotimaisen energian käyttöä on lisättävä. Päästöihin kunnat voivat vaikuttaa myös yhdyskuntasuunnittelulla. ”Kunta voi myös omalla hankintapolitiikallaan vaikuttaa ympäristöön ja elinkaarivaikutuksiltaan kestävien tuotteiden ja palvelujen yleistymiseen”, ohjelmassa todetaan.
Lisäksi ohjelmassa puhutaan maahanmuuttajien kotoutumisen ja yhteisiin asioihin osallistumisen puolesta.
Ruotsalainen kansanpuolue
Ohjelman mukaan ilmastonmuutosta vastaan pitää toimia muun muassa joukkoliikennettä ja jätteenkierrätystä kehittämällä ja kotimaisia biopolttoaineita suosimalla.
Erityishuomiota kiinnitetään siihen, että maahanmuuttajatytöillä ja -naisilla on oikeus vapauteen, yhteisöllisyyteen ja koulutukseen. Lisäksi vaaditaan kulttuurin monipuolisuutta, joka sekä edellyttää että edistää eri kulttuurien ja kansanryhmien kunnioittamista.
Ystäväkaupunkitoiminta tarjoaa ohjelman mukaan erinomaisen verkoston kuntien ja kuntalaisten kansainväliseen yhteistyöhön.
Vasemmistoliitto
Ohjelma asettaa tiukat ympäristötavoitteet: kaupunkisuunnittelun ja liikenneratkaisujen tavoitteena tulee olla ”nollapäästökaupunki”.
Myös kuntahankintojen ekotehokkuus ja eettisyys nostetaan esiin.
Maahanmuuttajista huolehditaan laajasti, minkä lisäksi muistutetaan myös muiden vähemmistöjen, kuten saamelaisten ja romanien, tasavertaisuudesta.
Kokoomuksen ja SDP:n kuntavaaliohjelmia ei lehden painoon mennessä ollut julkaistu.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2008