Kielletty luukauppa kukoistaa

Botswana. Norsunluukauppa käy vilkkaampana kuin koskaan huolimatta siitä, että YK kielsi sen jo vuonna 1989. Afrikan valtioista vain Botswanassa elefantit voivat varmasti elää turvassa. Muilla norsujen asuttamilla alueilla salametsästys on enemmän tai vähemmän yleistä. Botswanan norsukanta on kasvanut nopeasti, mutta muualla Afrikassa tapettiin viime vuonna 23 000 elefanttia, noin joka kahdestoista yksilö.

Kaupan kasvua selittävät huikeat voitot, joita norsunluun myynti tuottaa. Erityisesti Japanin ja Kiinan markkinat vetävät suuria määriä arvossa pidettyä luuta. Norsunluukaupan jatkumista tukevat myös yhteiskunnalliset levottomuudet ja se, että eläintensuojelun ohella moni muukin asia kaipaa huomiota. Monin paikoin maanviljelijät joutuvat kamppailemaan norsujen kanssa sadostaan, mikä myöskään ei paranna paksunahkojen mainetta.

Globaalissa tavaravirrassa norsunluu kulkee useiden eri reittien kautta, ja kauppaan puuttuminen on vaikeaa. Toivoa antaa Washingtonin yliopistossa kehitetty DNA-jäljitysmenetelmä, jonka avulla norsunluun alkuperä voidaan jäljittää ja salametsästäjien suosimat alueet saada viranomaisten tietoon.

Watta Satta – perheiden liitto

Pakistan. Tyttöjen myötäjäiset ovat monelle pakistanilaiselle perheelle raskas taakka. Yksi maaseudulla käytössä oleva keino välttää myötäjäisistä aiheutuva vararikko on watta satta -järjestelmä. Watta satta on avioliittojärjestely, jossa perheet vaihtavat pariskuntia keskenään – veli- ja sisarpari siis naitetaan toiselle vastaavalle perheelle. Noin kolmasosa Pakistanin maaseudun avio­liitoista solmitaan näillä vaihtokaupoilla.

Watta sattan nurjista puolista huolimatta sitä ei voi pitää yksinomaan kielteisenä ilmiönä, sikäli kun luotetaan Maailmanpankin alkuvuodesta 2007 julkaisemaan Bride Exchange and Women’s Welfare in Rural Pakistan -tutkimukseen. Tutkimukseen haastateltiin 3 100:a naista 171 kylässä. Tutkijoiden mukaan watta satta -käytäntö ja siihen liittyvä sukujen lähentyminen vähentävät perheväkivaltaa. Järjestelmää vastustavat ihmisoikeusjärjestöt sen sijaan sanovat, että watta sattassa naisia kohdellaan kauppatavarana, eikä se takaa aviopuolison väkivallattomuutta.

Pakistanissa on vireillä lainsäädäntöhanke, jonka toteutuessa kaikki avioliittoon pakottamisen keinot tulevat lainvastaisiksi.

Kosmeettisia kohennuksia

Kiina. Kiina teloittaa kansalai­siaan useammin kuin mikään muu maailman valtio, tarkasteltiinpa sitten täytäntöön pantujen kuolemanrangaistusten absoluuttisia tai suhteellisia määriä.

Nyt maan korkeimmat oikeusviranomaiset ovat vaatineet parlamentille jättämässään lausunnossa kuolemantuomioiden vähentämistä ja kuolemaantuomittujen julkisen häpäisemisen lopettamista. Tämän lisäksi Kiinan korkein oikeus, valtakunnansyyttäjä sekä oikeus- ja poliisiministerit ovat vaatineet, että pidätettyjen kiduttaminen kiellettäisiin.

Maassa toimivat ihmisoikeusjärjestöt suhtautuvat lausuntoihin epäillen. Niiden mielestä ihmis­oikeuk­sissa ainoastaan lainsäädännön täysremontilla päästään muihin kuin kosmeettisiin muutoksiin.

Vähintään kolme neljästä kuolemanrangaistuksesta maailmassa tuomitaan kiinalaisessa oikeusistuimessa. Kuolemantuomioiden todellista määrää ei tiedetä. Amnesty Internationalin mukaan Kiinassa teloitettiin vuonna 2005 varmuudella 1 770 ihmistä. Yhdessä julkistamattomien teloitusten kanssa tuomioi­den määrän arvioidaan nousevan jopa kymmeneentuhanteen.

Jalkapalloilijan reilut häät

Suomi. Suomalais-yhdysvaltalainen pariskunta Anne ja Michael Quarshie vietti helmikuussa 2007 Vantaalla reilut häät. Reilu kauppa ja kestävä kehitys näkyi niin lahjatoiveissa, tarjoiluissa, kattauksessa kuin morsiuskimpussakin.

Häämatkan Marokkoon pariskunta tilasi Iso-Britanniasta reiluihin matkoihin erikoistuneen matkatoimiston kautta. Matkanjärjestäjä käyttää mahdollisimman paljon paikallisten tarjoamia kuljetus‑, opas- ja majoituspalveluja.

Reiluin periaattein valmistettuja morsiuspukuja ei juurikaan valmisteta. Anne Quarshien hääpuku oli aasialaista massatuotantoa, ja Michael Quarshie teetätti pukunsa räätälillä Yhdysvalloissa. Anne Quarshie kehottaakin valitsemaan Suomessa valmistetun hääpuvun, jos pariskunta mielii eettisin periaattein valmistettua häävaatetta.

Michael Quarshie pelaa amerikkalaista jalkapalloa Oakland Raiders -seurassa NFL:ssä Yhdysvalloissa. Hän on varttunut Vantaalla, mutta eriarvoisuuskysymykset ovat tuttuja ghanalaisten sukulaisten kautta. Anne Quarshie työskentelee Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä.

Huhtikuun kelpo kapine

Hyvin palvelleet silmälasit

Ne vaanivat pöytälaatikossa: vanhat ystävät, joiden kanssa kuljettiin kauan yhtä matkaa. Nyt tiet ovat eronneet, muttei niitä henno heittää roskiinkaan.

Päivittäin silmälaseja käyttävälle ehtii elämän aikana kertyä pöytälaatikkoon monta paria tarpeettomiksi käyneitä rillejä. Jotkut niistä piti hylätä, kun linssien tehot eivät enää riittäneet, ja maailmasta tuli niin sumuinen, ettei enää tunnistanut vastaantulijoita kadulla tai kirjaimia sivulta. Toiset taas hyllytti turhamaisuus: kasvot vain tuntuivat kaipaavan uusia kehyksiä

Vaikkeivät pokat enää sopisi omaa näköä tai ulkonäköä korjaamaan, voi niistä olla paljon iloa muille liki- tai kaukonäköisille. Suomen Lions Clubit keräävät vanhoja silmälaseja kesäkuun loppuun saakka ja välittävät kierrätetyt silmälasit niitä tarvitseville kehittyviin maihin. Keräyspisteitä löytyy ainakin Silmäasema-optikkoliikkeistä ympäri maata. Keräykseen kelpaavat niin silmä- kuin aurinkolasitkin.

Muovipussikielto puree

Tansania. Tansaniassa sekä muovipussien tuonti, valmistus, myynti että käyttö on lailla kielletty. Kielto koskee kaikkia yli 0,03 milli­metrin vahvuisia muovipusseja.

Maan ympäristöministeriön hiljakkoin Dar el Salamissa tekemissä pistokokeissa ilmeni, että kielto puree, mutta ei täydellisesti. Ministeriön mukaan muovipusseja valmistetaan ja käytetään edelleen. Muun muassa suosittu supermarket Kariakoo jäi kiinni viranomaisten pussi­tarkastuksessa.

Muovipussikiellolla halutaan suojella ympäristöä ja pienentää jätevuoria. Maatumattomien pus­sien sijaan ihmiset ovatkin alkaneet käyttää kantamustensa kääreenä sanomalehtiä ja paperipusseja.

Johtaja Bonaventure Baya Tansanian ympäristöministeriöstä sanoo, että muovipussirikoksiin tullaan suhtautumaan todella vakavasti. Kiellon rikkomisesta voidaan rikkomuksen vakavuudesta riip­puen tuomita joko sakkoja, vankeutta tai molempia.

Presidentti tukee naisia

Chile. Chilen ensimmäinen naispresidentti Michelle Bachelet on ollut asemassaan vuoden verran. Eronnut kolmen lapsen yksinhuoltaja on presidenttikautenaan odotetusti tarttunut moniin naisille merkityksellisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Bacheletin kaudella lausahduksesta ”Chile ei enää ole isänmaamme, vaan äidinmaamme” on tullut suosittu slogan.

Bacheletin ajamien uudistusten joukkoon kuuluu esimerkiksi päivähoitojärjestelmän kehittäminen ja äitien oikeus imettää vauvojaan työpaikalla.

Perheväkivallan uhreille on luotu turvakoteja, ja elatusmaksujen välttelystä on tehty aiempaa vaikeampaa. Bacheletin kannattajien mukaan naisen valinta presidentiksi on vaikuttanut maan ilmapiiriin ja sen seurauksena naiset ovat edenneet muihinkin johtaviin asemiin.

Suurinta kritiikkiä Michelle Bacheletin toimiin ovat kohdistaneet konservatiivipoliitikot ja maan katolinen kirkko, jotka paheksuvat Bacheletin puolustamaa jälkiehkäisyä. Uuden säädöksen mukaan jälki­ehkäisyyn tarkoitetun lääkkeen voivat saada ilmaiseksi yli 14-vuotiaat tytöt ja naiset. Abortti on Chilessä kielletty, ja avioerot tulivat laillisiksi vasta 2004.

Korruptio luultua harvinaisempaa

Etelä-Afrikka. Eteläafrikkalaisissa yrityksissä vallitseva käsitys korruption yleisyydestä ja tosiasiallisen korruption määrä eroavat toisistaan jyrkästi. Näin todetaan maan korruptionvastaisen toimielimen julkistamassa tutkimuksessa.

Tutkimus tehtiin 760 yhtiössä eri puolilla Etelä-Afrikkaa. Yksityisellä sektorilla toimivista yrityksistä vain 11,5 prosenttia myönsi maksaneensa lahjuksia, mutta peräti 75 prosentissa firmoja oltiin sitä mieltä, että korruptio on yleisesti ottaen tavallista. Etelä-Afrikan julkisten palveluiden ja hallinnon ministerin Geraldine Fraser-Moleketin mukaan kielteisten ennakkokäsitysten voittaminen on keskeinen osa korruptionvastaista taistelua.

Tutkimuksessa selvisi myös, että eteläafrikkalaisessa korruptiossa raha vaihtaa omistajaa tavallisimmin tarjouskilpailun yhteydessä. Lahjussummat ovat yleensä pieniä, useimmiten alle tuhat randia (noin 100 euroa), mutta miljoonalahjuksiakin tuli ilmi.

Apua Sri Lankaan

Sri Lanka. Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 54 000 euron lisä­tuen hätäapuun Sri Lankan levottomuusalueilla. Tuki käytetään ruoan jakeluun ja perustoimintoihin neljällä evakkoleirillä, joissa on noin 3 000 asukasta.

Levottomuudet Sri Lankan itäosissa ovat kiihtyneet viime aikoina. Maaliskuun alussa Batticaloan kaupungissa ja sen ympäristössä arvioitiin olevan noin 130 000 pakolaista. KUA on osallistunut hätäapuun alueella viime elokuusta lähtien. Se on varautunut jakamaan hätäapua alueelle noin vuoden ajan.

Teatteria kehitysavusta

Ilves-teatterin Leiri on näytelmä avun antajista ja sen vastaanottajista. Mosambikilaisen sataman palkkarahat on varastettu, ja varkaudesta epäilty pakenee suomalaisten leiriin. Samaan aikaan leiriin saapuu konsultti. Suomalaisten on sekä hillittävä puhjennutta mellakkaa että näytettävä konsultille kehitysyhteistyön parhaita puolia.

Näytelmä pohjaa Kim Remitzin kokemuksiin, ja ohjauksesta vastaa Pekka Mattila.

Ilves-teatteri 4. ja 5.4. klo 19. Liput 7/5 euroa. Sampsantie 50, Helsinki.

Kuukauden Sammakko

Kuukauden sammakko menee lukijavinkin ansiosta Pirkan päätoimittajalle Kari Silvolalle. Uudistuneen Pirkan numerossa 3/07 Silvola puuttuu vaatebisnekseen. Pääkirjoituksessaan hän toteaa: ”Suomalaisten vaatevalmistajien tuotteista enää joka kymmenes ommellaan täällä.”

Silvolan mukaan lohdullista suomalaisten kannalta on, että vaikka valmistus tai ainakin osa siitä teetetään muualla, 94 prosenttia kuluttajan maksamasta hinnasta jää kuitenkin Suomeen.

Silvolan laskuopilla lehdessä Citymarketin mainostamista 9,95 hintaisista miesten boksereista Suomen ulkopuolelle jää 60 senttiä. Sillä rahalla kalsarit kuljetetaan Suomeen ja niihin ostetaan raaka-aine. Ompelutyöntekijälle tuosta 60 sentistä maksetaan murto-osa.

Onneksi Suomeen jää näppärien kätösten ompelemista boksereista 9,35.

Eettistä, reilua ja onnekasta?

Julkaistu Kumppani-lehdessä 04/2007