Amar Singh haaveilee suhteellisista vaaleista Intiassa. Niissä myös kastittomat pääsisivät vaikuttamaan. (Kuvaaja: Ilona Niinikangas)

Intialainen Amar Singh on poliittinen aktivisti, perheenisä ja laboratorioapulainen. Hän asuu perheineen daliteille eli kastittomille tarkoitetulla alueella Delhin vanhassa osassa, Punaisen linnan ja Yamuna-joen kupeessa.

Dalitit muodostavat intialaisen yhteiskunnan alimman luokan: he siivoavat katuja, pesevät vessoja, teurastavat eläimiä ja kantavat kuolleet polttoroviolle. Vaikka kastilaitokseen perustuva syrjintä on kielletty, intialainen yhteiskunta jakautuu edelleen neljään pääkastiin: bramiineihin (papistoon), kshatrioihin (sotureihin), vaishoihin (maanviljelijöihin ja kauppiaisiin) ja shudriin (palvelusväkeen). Kastit ovat jakautuneet lukuisiin alakasteihin, ja niiden ulkopuolelle jää vielä suuri joukko ihmisiä.

Monet Intian-tutkijat väittävät, että kastilaitoksen sisällä tapahtuu liikettä ylöspäin. Singh on kuitenkin toista mieltä: ”Intialainen yhteiskunta on kuin kerrostalo, jossa ei ole portaita. Ihminen kuolee samassa kerroksessa, johon hän on syntynyt.”

Kun Singhin isä oli lapsi, parturi ei suostunut leikkaamaan hänen hiuksiaan, vaan poltti ne kynttilällä. Koulupoikana Singh pelkäsi koko ajan, että luokkatoverien vanhemmat saisivat selville hänen kastittomuutensa eivätkä antaisi lastensa leikkiä hänen kanssaan.

Häpeän ajat ovat jo ohi. Singhistä on kasvanut tiukka kiintiöiden kannattaja ja dalitien puolustaja. Alakasteille, kastittomille ja alkuperäisväestölle tarkoitetut kiintiöt yliopistoihin ja valtionvirkoihin ovat saaneet yläkasteihin kuuluvat kuohuksiin.

Singh tähyää kuitenkin vielä pidemmälle: hän haluaa muuttaa intialaisen vaalitavan. ”Jos Intiaan saadaan suhteelliset vaalit, kiintiöitä ei enää tarvita.”

Päivisin Singh häärii laboratorioavustajana, mutta illat on omistettu poliittiselle työlle. Pelkästään Delhissä on tuhansia kastittomia siivoojia. Osa heistä kuuluu ammattiyhdistysliikkeisiin, mutta liikkeet ovat pieniä ja erillään. Singhin haaveena on yhdistää lukuisat pienet liikkeet yhden suuremman sateenvarjojärjestön alle.

Monesti illat venähtävät yöksi, ennen kuin kolmen lapsen isä pääsee kotiin. Singh peri laboratoriopaikan isältään, joka oli myös ammattiyhdistysaktivisti.

”Isällä oli tapana sanoa: älä tee politiikkaa vaan pidä huolta perheestäsi. Sitä neuvoa en kyllä ole ihan täsmällisesti noudattanut.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 03/2007