Juhlaillallinen Kigalissa

Kokki Jacqueline (Kuva: Leona Kotilainen)Kokki Jacqueline valmistaa illallista selkäänsä säästelemättä.

Kun minut ja matkakumppanini toivotettiin tervetulleeksi illalliselle ruandalaisen emäntäni Catherine Mukantabanan luokse, emäntä kutsui kokki Jacquelinen valmistamaan sen. Emäntä-Catherinen taloudenhoitaja, myös nimeltään Catherine, oli mukana herkullisen ruoan valmistuksessa.

Emäntäni käy töissä ja on sieltä illalla palattuaan yleensä hyvin väsynyt. Kotona häntä odottavat kaksi lasta, veljenpoika sekä kolme muuta hänen kodissaan asuvaa nuorta. Sekä tietenkin minä. Väsyneenäkin Catherine kuitenkin jaksaa olla ystävällinen ja huomaavainen sekä emännöidä talossa vierailevia naapureita ja ystäviä. Catherine on uskonnoltaan protestantti, ja ruokarukoukset sekä ruoan jälkeiset uskonnolliset laulut kuuluvat perheen arkeen.

Tässä taloudessa ruoka valmistetaan useassa eri paikassa. Salaatit ja jälkiruoat tehdään keittiössä, jossa säilytetään astioita, vihanneksia ja hedelmiä. Kypsennettävät ruoat kuten perunat, riisi, lihat ja kala paistetaan ja keitetään avotulilla ja hiilien lämmössä pihan perällä sijaitsevassa huoneessa. Ruokien raaka-aineet pestään pihalla vesihanan alla.

Tänään illalliseksi tarjotaan valkoista riisiä, ranskanperunoita, vihreää salaattia, lihakastiketta sekä Victoriajärven kalaa, joka on valmistettu erityisesti minua varten, sillä en syö mitään, mikä on joskus kävellyt.

”Yleensä Ruandassa syödään lihaa kerran vuodessa, vuoden ensimmäisenä päivänä. Tässä perheessä syödään lihaa todella usein siihen verrattuna”, kertoo samassa taloudessa asuva Jean de Dieu. Se on totta. Lähes jokaisella aterialla perhe syö jonkinlaista lihaa, yleensä muhennoksena. Minulle puolestaan tarjoillaan perunoiden ja riisin höysteeksi erilaisia kasvis- ja kalakastikkeita ja -lisukkeita.

Jälkiruoaksi on valmistettu maracuchaa, mehevää hedelmäsalaattia, joka poikkeaa muualla syömästäni hedelmäsalaatista runsaudellaan ja kirpeällä maullaan. Salaatti on valmistettu sekoittamalla keskenään kuorittua papaijaa, ananasta, banaania ja jotain persikantapaista, jonka suomen- tai englanninkielistä nimeä en ikinä saanut selville. Ruandassa hedelmäsalaatti muussataan yhdeksi mössöksi, jossa kaikki hedelmät sekoittuvat kunnolla keskenään ja maistuvat samaan aikaan kirpeältä ja makealta.

Ruoat on aseteltu tänäänkin astioihin kauniisti ja annokset on koristeltu erilaisin vihanneksin. Pöydän ääreen asettuvat vieraiden ja emännän lisäksi nuorin lapsi, veljenpoika sekä talossa asuva opettaja. Loput ruokailijoista istuvat sohvalla apupöytien ääressä. Opettaja nauraa, että illallisen ajaksi olohuoneesta tulee kokonaan ruokailutila. Tunnelma on tiivis ja ystävällinen. Ruokarukouksen jälkeen ruokailijat ojentelevat toisilleen ruokia, joita syödessä keskustellaan perheenjäsenten ja vieraiden kuluneen ja seuraavan päivän tekemisistä.

Catherinen luona vieraasta pidetään huolta ja ruokaa tarjotaan, kunnes sitä ei kerta kaikkiaan enää mahdu vatsaan eikä ruokatorveen. Näin ei asia kuitenkaan ole läheskään kaikissa maan talouksissa. Catherine on onnekseen töissä, josta saa palkkaa, jolla pystyy elättämään luonaan asuvat ihmiset.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!