Kunnanjohtaja Marcio Vega Pinto uskoo, että Hondurasin kuntien tulot moninkertaistuisivat, jos hallintoa saataisiin uudistettua.

Nueva Arcadian kunnanjohtaja Marcio Vega Pinto oli ensimmäisiä pioneereja, jotka sitoutuivat kuntien kehittämis- ja yhteistyökokeiluun Hondurasin Copanin läänissä. Vielä kymmenen vuotta sitten Nueva Arcadian verotus oli sekavaa ja verorahojen reittien valvonta vähäistä: raha kiersi ”suoraan kunnanisien taskuun”. Hallinnon huono suunnittelu heikensi kunnan mahdollisuuksia kehittää palveluitaan.

”Aluksi otimme periaatteeksi, että kaikki kunnan menot ja tulot on dokumentoitava laillisesti, ja kaikki hankkeet arvioidaan myös jälkeenpäin”, Vega Pinto kertoo.

Yksinkertaista, mutta korruption saartamassa maassa niin vaikeaa.

Vettä, energiaa ja karttoja

Pohjoinen Copanin lääni Guatemalan rajalla on yksi Hondurasin köyhimmistä. Ihmiskauppa ja huumeet vaivaavat aluetta, kylät ovat järjestäytymättömiä ja hallinnossa on riehunut korruptio vuosikymmeniä. Muodikkaan kuntademokratian lähtökohdat eivät ole häävit.

Hondurasin uusi kuntalaki edellyttää kuitenkin alueelta tehokasta, itsenäistä hallintoa ja läpinäkyvää demokratiaa. Maan uutta kuntalakia voi hyvin verrata suomalaiseen, kuntien itsehallintoa korostavaan lainsäädäntöön.

Hondurasin kuntahallinnon tilaa seuratessaan Suomen ulkoministeriö totesi, että jos Suomen kunnat uudistuvat ja tekevät yhteistyötä, eikö samaa voisi kokeilla Hondurasissa. Ulkoministeriö lähti tukemaan yhdeksän Copanin läänin kunnan kehittämishanketta 3,8 miljoonalla eurolla vuosina 2003-2006.

Toimenpiteet ovat vuosien kuluessa purreet. Tehokkaamman ja läpinäkyvämmän hallinnon ansiosta Nueva Arcadian kunnalla on käytössä paljon enemmän verotuloja kuin muutama vuosi sitten.

”Verotulojen seuranta on tärkeää, jotta tiedämme, mitä voimme kuntalaisille luvata. On väärin, että poliitikot lupaavat parempia palveluita, jos niihin ei ole varaa”, Marcio Vega Pinto painottaa.

Kunnallinen yhteistyö palveluiden kehittämiseksi on eräs Copanin ja projektin saavutuksista. Muutamassa vuodessa pienten kuntien yhteistyöllä on onnistuttu lisäämään ja parantamaan esimerkiksi terveydenhuolto- ja koulutuspalveluita. Nueva Arcadia on Vega Pinton mukaan hyötynyt eniten vesi- ja energiapalveluiden kehittämisestä muiden kuntien kanssa.

Verotuloilla on käynnistetty karttaprojekti, jonka tarkoituksena on saada vihdoin aikaan selkeä jako maista ja niiden omistuksesta. Nueva Arcadiassa epäselvä kartoitus on aiheuttanut maariitoja ja hankaloittanut ympäristönsuojelua. Nyt kartalta löytyy jo 60 prosenttia maista.

Naiset hyötyvät

Saven jalostaminen ja käsittely keramiikkavadiksi kestää useita päiviä. Tässä ollaan voiton puolella: naiset muovaavat pohjia vateihin ennen dreijausta.

Pieni ja hymyilevä keraamikko Yofiela Castillo pyörittää lähes itsensä kokoista dreijaa. Taitavat kädet muotoilevat maya-ruukkua tottuneesti. On vaikea uskoa, että savenvalajan ammatti on Yofielalle uusi. Hän on ollut alalla vasta pari vuotta.

Mutkaisella vuoristotiellä Castillon kotikylään Santa Ritaan näkee kahvisäkkejä täyteen lastattuja maastoautoja luisumassa hengenvaarallisen näköisesti alas jyrkkiä rinteitä. Ajajat ovat sitkeitä ja taidokkaita: onnettomuuksia sattuu vain harvoin.

Hengenvaarallinen ja raskas työ eroosion syömillä rinteillä oli vielä muutama vuosi sitten Yofiela Castillon arkea. Elämää rytmittivät kiivaat kahvin poimintakaudet vuoristoissa, ja ajat, jolloin odoteltiin henkeä pidätellen rahaa kahvisadosta. Viime vuosien kahvikriisi teki tuotoista kehnoja.

”Rahaa ei ollut koskaan riittävästi. Yrittäjänä ansaitsen paljon paremmin kuin viljelijänä”, Castillo kertoo.

Suomen ulkoministeriön kuntaprojekti alkoi kolme vuotta sitten tukea maya-chorti -naisten yhteisöjä pienlainoilla. Käsityöala oli kylän naisille luonteva valinta, koska sillä on olemassa jo vanhastaan perinteitä. Maya-keramiikkaa on tehty alueella satoja, ellei tuhansia vuosia.

”Kaikki täällä tiesivät, miten ruukkuja tehdään, mutta keramiikkamme ei ollut ennen kurssien käymistä kovin hienoa.”

Koulutus on ollut iso asia kylässä, jonka asukkaat ovat käyneet koulua keskimäärin kaksi vuotta. Lähes 40 prosenttia naisista on ollut tähän asti lukutaidottomia.

”Haluan kouluttaa itseäni lisää esimerkiksi värien käytössä. Tyttäreni on päässyt jo opintielle yrityksemme ansiosta.”

Yrittäjyys on parantanut perheiden hyvinvointia pienissä ja arkisissa asioissa: Perheet syövät muutakin kuin maissia ja papuja, lapsille voidaan ostaa kunnon koulupuvut ja koulutarvikkeita. Yrittäjyys tuo myös henkistä hyvinvointia: maya-chortit ovat usein eristäytynyt vähemmistö, jota valtaväestö ei katso hyvällä. Yrittäjyys herättää luottamusta ja arvostusta ympäristössä.

”Haluamme ensin lisää myyntipisteitä, sitten yhteydet hondurasilaisiin jälleenmyyjiin, ja miksei lopulta vaikkapa ulkomaille”, Yofiela Castillo suunnittelee.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2006