Kuuban ensimmäinen selkokielikirja on tarkoitettu nuorille. Se kertoo muun muassa rakkaudesta ja vastuusta. Erityisopetus on Kuubassa ilmaista ja jokaisen saatavilla. Niille, joiden matka lähimpään kouluun on kohtuuttoman pitkä, opetuksen tuovat kotiin ”Maestros ambulantes”, kiertävät opettajat. Vuonna 2002 maan jokainen erityiskoulu peruskorjattiin, ja seuraavana vuonna tehtiin perusselvitys Kuuban kaikista kehitysvammaisista.

Tahtoa siis riittää, mutta rahaa ei. Valuuttapula näkyy saaren 428 erityiskoulussa ja 47 000 oppilaan arjessa etenkin oppimateriaalin puutteena.

Suomi-Kuuba-seuran ja Kehitysvammaliiton kehitysyhteistyöprojektin yksi käytännön tavoite on helpottaa erityisopetuksen materiaalivajetta. Vuonna 2004 käynnistyneen kolmivuotisen selkokieliprojektin aikana Havannaan on jo perustettu selkokielisen opetusmateriaalin kehittämiskeskus. Selkokielen rakenne ja sisältö on yleiskieltä mutkattomampaa ja siksi helpompaa ymmärtää.

Valtaosin vapaaehtoisvoimin toimiva keskus tuottaa selkokielistä aineistoa. Lisäksi siellä opastetaan perheitä ja opettajia hyödyntämään selkokieltä.

Kuuban ensimmäinen selkokielijulkaisu on nuorille ja varhaisnuorille tarkoitettu Pensando en ti (Sinua ajatellen). Kirja opettaa arjen tietoja ja taitoja, joita nuori tarvitsee yhteiskunnan itsenäisenä ja tasa-arvoisena jäsenenä. Tekstit kirjaan on kerätty kuubalaisilta erityisopettajilta, ja mutkattomaan muotoon ne on muokannut selkokielityöryhmä. Kirja kertoo muun muassa erilaisuudesta, vastuusta ja tietysti rakkaudesta: ”Mikä on rakkauden salaisuus? Se on hyvin yksinkertainen. Kuuntele rakkaintasi, keskustele hänen kanssaan. Kunnioita hänen mielipiteitään.”

Opittavaa molemmin puolin

Selkokieliprojektin kuubalainen yhteistyötaho on erityisopetuksen tutkimusinstituutti ja erityisopettajien koulutuskeskus Centro de Referencia Latinoamericano de la Educación Especial (CELAEE), joka vastaa koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian erityisopetuksen asiantuntijavaihdosta ja kehityksestä.

CELAEE:n johtaja Santiago Borges ja selkokieliprojektin koordinaattori Nilda de la Peña Bermudez vierailivat Suomessa syksyllä.

”Kuubassa selkokieli on uutta. Tällä hetkellä selkokieliprojektissa aineellistakin apua tärkeämpää on asiantuntijayhteistyö”, kuvailee De la Peña Bermudez.

Kehitysvammaliiton asiantuntijat ovat tehneet useita perehdyttämismatkoja saarelle, ja De la Peña Bermudez kävi Suomessa jo toista kertaa.

Erityisen vaikutuksen vierailijoihin teki kehitysvammaisten kulttuuritapahtuma Kolarin kulttuuripäivät. Kuubalaisille oli uutta, että kehitysvammaiset järjestivät itse ohjelmaa toisille kehitysvammaisille ja että samassa tilaisuudessa pidettiin myös alan seminaareja.

”Yksi erityisopetuksen haasteista Kuubassa on tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa”, Borges kertoi. ”Muun muassa siihen sain ideoita ja mallia vieraillessani suomalaisissa erityisluokissa, joissa ollaan alan edelläkävijöitä.”

Borgesin mielestä yhteisöllisyydessä suomalaisilla olisi vastavuoroisesti opittavaa Kuubasta, jossa perheet ja naapurusto tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006