Laosin ja Thaimaan välillä virtaava Mekong on vuosikymmenten tauon jälkeen taas vilkas salakuljetusreitti.

Thaimaan huumeviranomaiset tekivät maaliskuussa yhden Kaakkois-Aasian kaikkien aikojen suurimmista huumetakavarikoista: Hongkongiin matkalla olleesta kalastusaluksesta löytyi peräti 546 kiloa heroiinia. Alus ei aivan ehtinyt pakoon Kambodzhan aluevesille.

Paria kuukautta myöhemmin thaimaalainen maantiepoliisi pidätti Malesiaan matkalla olleen pakettiauton, jonka uumenista löytyi 86 kiloa heroiinia ja 148 kiloa puhdasta amfetamiinia.

Alkuvuoden useat suuret takavarikot ovat hämmentäneet viranomaisia. YK:n ja Yhdysvaltain laatimat tilastot ovat osoittaneet unikon viljelyn vähentyneen Burmassa ja Laosissa reilusti viime vuosina. Niinpä myös oopiumin ja siitä jalostetun heroiinin tuotannon olisi pitänyt vähentyä. Maaliskuun takavarikossa saatiin kerralla kiinni peräti tuhannesosa maailman koko arvioidusta heroiinimäärästä.

Samalla takavarikot osoittivat Thaimaan hallitukselle, että pari vuotta sitten käyty kolmekuinen sota huumekauppiaita vastaan ei johtanut ainakaan suurten rikollisten katoamiseen. Sen sijaan pieniä huumekauppiaita ja muita epäiltyjä kuoli tuolloin lähes 2 600.

Oopiumin alamäki

YK:n huume- ja rikostoimisto UNODC luottaa siihen, että niin sanotusta Kultaisen kolmion alueesta on tulossa huumeista vapaa vyöhyke. Tämä itäisen Burman, lounaisen Kiinan, luoteisen Laosin ja pohjoisen Thaimaan raja-alue on ollut tunnettu oopiumin tuotantoalue jo 1800-luvulta lähtien.

Parisenkymmentä vuotta sitten unikonviljely saatiin Thaimaassa loppumaan Yhdysvaltain massiivisen kehitysavun ja vaihtoehtoisten viljelykasvien edistämisen vuoksi. Laosissa YK ja eri avunantajat ovat tehneet samaa työtä 1990-luvulta lähtien, ja nyt tulokset alkavat näkyä: unikkopeltojen pinta-ala oli vuonna 2004 vain reilut 6 600 hehtaaria, neljäsosa vuoden 1998 tasosta.

Kymmenen vuotta sitten Burman sotilashallitus ja sitä vastaan aiemmin taistelleiden Shan-tasavallan eri etnisten vähemmistöjen armeijat sopivat, että unikonviljely alueella lopetetaan vaikka pakkokeinoin. Kokangin alueella viljelmistä piti päästä eroon vuoteen 2002 ja Kiinan rajalla olevalla Wa-alueella kesäkuuhun 2005 mennessä.

Nyt Wan autonomisella alueella ei pitäisi enää olla unikonviljelyä. Loppuuko siis oopiumin ja heroiinin virta Burmasta maailmalle?

Epäilijät sanovat, että unikon viljely siirtyy muille alueille, joita ei kontrolloida yhtä tiukasti. Toisaalta huumekauppiaille tärkeintä on raha. Sitä saa nykyään helpommin synteettisestä amfetamiinista. Myös Burman armeijan epäillään olevan osallisena amfetamiinikaupassa.

Kannattavaa pilleritehtailua

UNODC:n mukaan amfetamiini-tyyppisten stimulanttien lähes koko markkina-arvo on voittoa. Välineet ja useimmiten myös työvoima on halpaa. Alle yksi kilo laittomilla markkinoilla myytyä huumetta maksaa takaisin huumelaboratorion investointikustannukset.

Kultaisen kolmion alueella on jo niin paljon amfetamiinilaboratorioita, että Thaimaahan arveltiin vuonna 2002 salakuljetettavan noin 700 miljoonaa metamfetamiinipilleriä (amfetamiinin ja kofeiinin sekoitus), mikä vastasi 7,5 prosenttia koko maailman tuotannosta. Suuri osa pillereistä jatkoi edelleen kolmansiin maihin, mutta pillerikoukussa kyseisenä vuonna oli jopa kymmenesosa Thaimaan väestöstä.

Alueen huumekauppaa hallitsevat etnisten kiinalaisten johtamat rikollisliigat eli triadit. Arvioiden mukaan pääosa Burman itäosien heroiinituotannosta menee suoraan rajan yli Kiinaan, missä maan viranomaisten mukaan on yli 1,1 miljoonaa heroiinin ja amfetamiinin käyttäjää. Heroiinia takavarikoitiin maassa viime vuonna yli viisi tonnia.

Thaimaan hallituksen huumesodat ovat johtaneet salakuljetusreittien muuttumiseen. Aiemmin heroiini ja amfetamiini tuotiin Burman puolelta suoraan Pohjois-Thaimaahan, mutta nyt suositaan Laosin puolella kulkevia reittejä, josta huumeet tuodaan veneillä Mekongjoen yli Koillis-Thaimaahan. Sama reitti oli suosiossa viimeksi Vietnamin sodan aikoihin.

Suurien kertakuljetusten alkamisen syyksi nähdään heroiinin katukauppahinnan tuplaantuminen Aasiassa. Todennäköisesti huumekartellit olivat varastoineet heroiinia ja yrittivät uutta reittiä suurilla kertakuljetuksilla. Thaimaan, Laosin ja Kiinan huumeviranomaiset ovat kuitenkin tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään, ja niinpä salakuljetusyrityksistä saatiin vihiä etukäteen.

Viljelijöiden ahdinko

Kultaisen kolmion oopiumintuotannon loppuminen voi johtaa vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien syntymiseen. Noin neljännesmiljoona perhettä Shanin tasavallan itäosissa on saanut elantonsa unikonviljelystä. Burman huumetuotantoa tutkinut Transnational Institute (TNI) varoittaa, että viljelyn lopettaminen ilman vaihtoehtoisia tulomuotoja voi johtaa vakavaan nälänhätään alueella. Vuoristoinen maasto ei kelpaa riisinviljelyyn; riisi on ostettu oopiumista saaduilla tuloilla.

Mikään ei ole muuttunut, sillä jo vuonna 1937 brittien siirtomaavallan edustaja John Calgue kirjoitti näin:

”Oopiumin todellinen merkitys Wa- ja Kokang-alueilla on se, että oopiumi on ainoa tuote, jonka hinta kattaa kuljetuskustannukset markkinoille. Oopiumin rajoittaminen Kokangin ja Wan alueilla ilman sen korvaamista muulla arvokkaalla viljelykasvilla tarkoittaisi sitä, että paikalliset ihmiset joutuisivat elämään toimeentulon rajamailla ja jopa muuttamaan pois asuinsijoiltaan.”

TNI:n mukaan Wa-alueen hallinto ei ole edistänyt vaihtoehtoisten viljelykasvien leviämistä alueelle, vaikka se on ollut UNODC:n edellytys. Sen sijaan Wa-johtajia ovat kiehtoneet Burman hallituksen lupaamat infrastruktuurihankkeet sekä väestönsiirrot jokilaaksoihin. Köyhät viljelijät olivat aiemmin oopiumin hinnan määränneiden huumevälittäjien armoilla, nyt he ovat poliittisten johtajiensa ja kansainvälisen yhteisön pelinappuloita.

Erään shanilaisen tutkijan mukaan kaikki Shanin osavaltiossa olevat aseistetut ryhmät ovat tavalla tai toisella mukana huumekaupassa, sanoivat he mitä tahansa.

”Jokaisen, jolla on ase Shanin alueella, on helppo tehdä rahaa huumeilla. Olen pahoillani niiden miljoonien ihmisten puolesta, joiden kotimaan nimi tahrautuu näiden miesten vuoksi.”

UNODC:n maaedustaja Jean-Luc Lemahieu tiivistää Burman huumeongelman näin: ”Oopiumi on periaatteessa köyhyyden tuote, mutta amfetamiini on ahneutta”.

Huumesodan turhat uhrit

Thaimaan hallitus julisti viime huhtikuussa jälleen uuden sodan huumekauppiaita vastaan. Kahden vuoden takaisessakin on vielä paljon selvitettävää. Lähes 2 600 kuolemantapauksesta yli 1 600:ssa poliisitutkinta on lopetettu todistajien ja todistusaineiston puutteen vuoksi.

Viranomaisten mukaan suurin osa kuolonuhreista oli tulosta alamaailman omista välienselvittelyistä. Poliisille mahdollisesti tietoja paljastavista pikkurikollisista piti päästä eroon. Osan surmansa saaneista poliisi ampui itsesuojeluun vedoten.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hallituksen uhkaus kovista toimista rikollisia vastaan ja kovat suorituspaineet saivat monet poliisit ampumaan tarpeettomasti, jopa syyttömiä. Niiden mukaan on näyttöä, että poliisi useassa tapauksessa joko tekaisi tai pimitti todistusaineistoa. Huume-epäillyilläkin olisi oltava oikeus kuulla tuomionsa tuomarilta.

”Olemme hyvin huolissamme, että hallituksen huumei- den vastainen sota edistää viranomaisten rankaisemattomuuden kulttuuria Thaimaan yhteiskunnassa. Se tulee vahingoittamaan maan oikeuslaitosta”, kertoo ihmisoikeusjuristi Somchai Homla-or.

Kovaotteiset toimet saivat yleisen hyväksynnän poliisin ja armeijan vahvaan läsnäoloon tottuneiden kansalaisten keskuudessa. Somchain mukaan hallituksen tulisi kuitenkin pyrkiä poistamaan maan huumeongelma kasvatuksen, turvallisuuden ja köyhyyden kitkemisen kautta. Nykyinen yhteiskunnan kilpailumentaliteetti vain lisää ahdistusta ja altistumista huumeille.

Julkaistu Kumppani-lehden numerossa 9/2005