Acehin rauhaa haetaan monin keinoin

Kuva: Tsunamin tuhoja Acehissa. (Kuvaaja: Nus Ukru

Tapaninpäivän 2004 tsunami aiheutti Acehissa valtavaa tuhoa.

Huhtikuussa presidentti Martti Ahtisaari julkisti ”läpimurron” CMI-toimistonsa välittämissä Acehin maakunnan rauhanneuvotteluissa. Sen kolmannen kierroksen päättyessä 16. huhtikuuta Indonesian hallitus ja aseellisen Vapaan Acehin liikkeen (GAM) poliittinen johto ovat siirtymässä yleistason kysymyksistä yksityiskohtiin. Tammikuun epävirallista tapaamista on seurannut kaksi jäsennellympää neuvottelukierrosta. Hiljalleen Acehissa leviävä tieto herättää varovaisia toiveita.

Demokratian näkökulmasta rauhanprosessin ongelmana on, ettei kukaan voi väittää olevansa kansanvaltaisesti valittu puhumaan acehilaisten puolesta. Runsas nelimiljoonainen väestö toipuu tsunamista sodan keskellä.

Monikantaneuvotteluja ei ole vakavasti vaadittukaan. Indonesian hallitus ja GAM ovat itsestäänselviä neuvotteluosapuolia. Ongelmat ovat muutenkin tarpeeksi vaikeita.

Presidentti Ahtisaaren mukaan yhteisymmärrykseen jatkoneuvottelujen perustasta on kuitenkin päästy myönteisessä ja rakentavassa hengessä. Keskeinen uhkatekijä ei silti istu neuvottelupöydässä.

Indonesian asevoimat (TNI) on oman ilmoituksensa mukaan siirtänyt Acehiin kolme lisäpataljoonaa entisten noin 40 000 taistelijan lisäksi. Tosin TNI myöhemmin kiisti ilmoituksensa. Jäljellä olevia noin 2 500:aa GAM-sissiä metsästetään siviilejä erottelematta. TNI:n Acehin-sotilaskomentaja, kenraalimajuri Endang Suwarya totesi neuvottelutuloksista, että taistelut jatkuvat Helsingin prosessin loppuun asti. Tulitauko on hänen mukaansa toiveajattelua ja ”tarpeeton”.

Onnistunut rauha lähtee kansalaisista

Neljäs neuvottelukierros on määrä käydä 26.-31. toukokuuta. On aika korjata vallalla oleva harhakäsitys siitä, ettei Acehissa olisi jäljellä kansalaisyhteiskuntaa, joka voisi antaa panoksensa rauhanprosessille.

Kansalaisjärjestöjen toimeliaisuutta ylläpitävät etenkin ihmisoikeus- ja demokratiatoiveet. Tämä siitäkin huolimatta, että erityisesti aktivisteja on ahdisteltu, kidutettu, raiskattu, vangittu, kadonnut tai paennut muualle Indonesiaan tai ulkomaille.

Maakunnassa on vallalla sodan tyypillinen dynamiikka: siviiliväestö on varsinainen uhri, kansalaisyhteiskunta hiljennetään. Tsunami iski Acehiin, joka oli ja pysyy siviilihälytystilan nojalla TNI:n valvonnassa. TNI:n ihmisoikeusrikkomukset ovat omaa luokkaansa.

Konfliktista hyötyville asetelma on mustavalkoinen. TNI lisää GAM:n kannatusta kaventaessaan suurta, harmaata taistelijoiden välimaastoa.

Kun tsunami iski Acehiin, kansalaisjärjestöt kärsivät muun väestön lailla. Ne eivät kuitenkaan ole ensisijaisia valtion jälleenrakennustuen nauttijoita. Viime rauhanneuvottelujen alla turvallisuusviranomaiset keskeyttivät arvostettujen kansallisten ihmisoikeusjärjestöjen tsunaminjälkeisen traumakoulutusseminaarin Medanissa. Tällainen vaikeuttaa luonnonkatastrofin jälkeistä avustustyötä.

Jotkut acehilaiset kokevat, että kaikki ulkomaiset avustusjärjestöt eivät käsitä tsunamia edeltänyttä poliittista tilannetta, ja että heiltä ei projektien suunnitteluvaiheessa oikeasti kysytä neuvoa. Ulkomaisia avustusrahoja saadakseen joidenkin on tarvinnut muotoilla anomuksensa sosioekonomisesta näkökulmasta ihmisoikeusperustaisen sijaan.

Osapuolet haluavat luoda uutta

Osa tsunamin jälkeisistä huolenaihesta Acehissa liittyy TNI:hin suoraan tai välillisesti. Acehissa on runsaat 600 000 koditonta pakolaista sekä noin
160 000 kadonnutta ja kuollutta. Sisäisten pakolaisten ja pakolaisleirien valvontaa tulee vähentää ja naisten sekä lasten asemaa parantaa. Yli kolmannes alle viisivuotiaista on aliravittuja. Terveydenhuollon, asuntotuotannon, elinkeinojen elvytyksen ja koulutuksen ongelmien suuruus sekä rauhanneuvottelujen tiukka kesän tavoiteaikataulu viittaavat siihen, että humanitaariset ja jälleenrakennuskysymykset tullaan nivomaan rauhanratkaisuun.

Suomalaisvälitteisen rauhanprosessin tulisi jo sen nykyvaiheessa houkutella esiin acehilaisten harras toive uuden ihmisarvoisen elämän alusta. Tukea tarvitsevaan kansalaisyhteiskuntaan voidaan lukea rohkeita yksityishenkilöitä, organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä, perinteisesti tiiviin yhteistyön kyläyhteisöt, ammatti-, nais-, opiskelija- ja uskonnolliset ryhmät, paikallispoliitikot, opettajat ja uskonnolliset johtajat. Huhtikuun toisena viikonloppuna 600 muslimimullahia pyysi pääkaupungissa Banda Acehissa kansalaisten tuen Helsingin tulevalle ratkaisulle.

Acehin ihmisoikeuksien tukikomitea SCHRA järjesti tapaamiset ennen vuoden 2002 sveitsiläisvälitteisiä rauhanneuvotteluja ja kun vuoden 2003 vihollisuuksien lopettamissopimuksen tuonut aselepo oli kariutunut. Acehin kansalaisyhteiskunnan edustajat saattoivat keskustella sekä keskenään että yhdessä SCHRA:n kuuluvien indonesialaisten ja ulkomaisten solidaarisuusjärjestöjen kanssa.

Toukokuussa 2003 Tokion rauhanneuvottelut kariutuivat, ja Aceh suljettiin. Sotahälytystilan aikana tuhansia GAM:n jäseniksi väitettyjä tai epäiltyjä vangittiin ja surmattiin. Kansalaisjärjestökokouksia kuitenkin jatkettiin Euroopan parlamentissa, Alankomaissa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Suomessa, Malesiassa ja Thaimaassa. Acehin rauhasta keskusteltiin Brasiliassa maailman sosiaalifoorumissa helmikuussa 2005, Hanoissa ASEM:n ”varjokokouksessa” Asia-Europe People’s Forumissa syyskuussa 2004, sekä kansallisissa sosiaalifoorumeissa, viimeksi Suomessa tämän vuoden huhtikuussa.

Helsingin rauhanneuvotteluosapuolten on päästävä yhteisymmärrykseen aselevosta, aseistariisunnasta ja poliittis-taloudellisista kysymyksistä.

Kestävää ratkaisua tukisi acehilaisten palaute neuvottelujen jatkon pohjaksi yhteisesti sovituista asiakohdista: osapuolia kunnioittava pysyvä ja täydellinen ratkaisu toimivasta paikallishallintomallista, kaikkien acehilaisten täysi osallistuminen paikallisvaaleihin, yleinen armahdus, läpinäkyvän järjestelmän luominen verotulojen keruuta ja jakamista varten paikallis- ja keskushallinnon kesken, ja yhteinen sopimus alueellisesta organisaatiosta valvomassa sovittuja asioita kuten joukkojen vetäytymistä. Acehilaisten näkemyksiä tulisi siis kirjata ehdotuksiin. Prosessin tiedotuksen tulisi saavuttaa heidät.

Acehilaisten sotaväsymys, turvallisuusjoukkoja kohtaan tuntema epäluulo ja oma erikoisasiantuntemus rauha- ja demokratiavajeesta tekisivät vahvasti rauhanprosessiin sidotusta siviiliyhteiskunnasta uhkakuvien hälventäjän. Uusi Indonesia tarvitsee liittolaisia.

”Ilman hyvän uskon ylläpitoa kukaan ei voi ratkaista tärkeää Acehin ongelmaa”, vetosi hallituksen neuvottelija Sofyan Djalil, Acehista kotoisin oleva tiedotusministeri. Hänelle tämä on ”uusi alku”. ”Olen optimistinen, että voimme ratkaista tämän”, vahvisti oikeusministeri Hamid Awaluddin. Djalilin mukaan ”kompromissiratkaisu” vaatii keskittynyttä henkeä ”sumangatia”.

”GAM ylläpitää positiivista uskoa siihen, että neuvottelut etenevät”, kertoi neuvonantaja Shadia Marhaban. Nuori rouva korosti osapuolten halua luoda uutta vailla luutuneita konsepteja: ”mitään ei tulisi nimetä ennenkuin sisällöstä on keskusteltu”. GAM eväsikin neuvottelupöydästä edelleen vaalimansa itsenäisyysvaatimuksen. GAM:n puhemies Bakhtiar Abdullah sanoo, että ”termeistä riippumatta, ratkaisun tulee olla Acehin asukkaiden parhaaksi”.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!